Runebergin päivä, -palkinto ja Porvoo – Suuri illuusioni
Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia
*mainos: valokuvat kuvattu vaikuttajamatkalla yhteistyössä PingHelsinki ja VisitPorvoo
Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on yksi Suomen kulttuurihistorian keskeisimmistä hahmoista. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, ja hänen vaikutuksensa suomalaisen identiteetin, kirjallisuuden ja kansallisen ajattelun muotoutumiseen on erityisen merkittävä. Runeberg kirjoitti ruotsiksi, mikä heijastaa hänen aikansa sivistyneistön kieltä, mutta hänen teoksensa käsittelevät Suomen historiaa, luontoa ja kansanluonnetta tavalla, joka puhuttelee edelleenkin.
Runeberg tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Vänrikki Stoolin tarinat, jonka ensimmäinen runo Maamme muodostui Suomen kansallislauluksi. Runebergin tuotanto muutoin ulottuu isänmaallisesta runoudesta henkilökohtaisempiin ja filosofisempiinkin teksteihin, ja hänen kieltään voisi kuvailla sekä kuvalliseksi että kurinalaiseksi. Lisäksi Runeberg oli myös opettaja ja ajattelija, joka vaikutti vahvasti aikansa sivistyneistöön.
Pitkän elämänsä merkittävimmät vuodet Runeberg vietti Porvoossa, jossa hän kirjoitti suuren osan tunnetuimmista teoksistaan. Kaupunki ja sen ympäristö tarjosivat hänelle sekä työrauhan että inspiraation.
Runebergin museo Porvoossa
Runebergin museo sijaitsee Porvoossa Runebergin perheen entisessä kodissa. Kyseessä on Suomen vanhin kotimuseo, ja se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kirjailijan arkeen, työskentelytapoihin ja perhe-elämään autenttisessa ympäristössä.
Museon huoneet on säilytetty pitkälti 1800-luvun asussa. Kirjailijan työhuone, ruokasali ja salongit kertovat elämästä, jossa kirjallinen työ ja perhe-elämä lomittuivat toisiinsa. Museossa korostuu myös Fredrika Runebergin rooli. Hän oli itsekin kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja hänen panoksensa perheen ja kodin ylläpitämisessä mahdollisti Johan Ludvig Runebergin keskittymisen kirjalliseen työhön.
Matkavinkki Runebergin museoon: Olen vieraillut kyseisessä museossa niin omatoimisesti kuin oppaan johdolla, ja oman kokemukseni mukaan Runebergin museo avautuu huomattavasti syvällisemmin opastetulla kierroksella kuin yksin kierrettynä. Itsenäinen vierailu antaa hyvän yleiskuvan tiloista ja esineistä, mutta opastetulla kierroksella esineet, huoneet ja yksityiskohdat saavat tarinallisen ja inhimillisen kontekstin. Oppaan kertomukset Runebergien arjesta, ajankohdan tavoista ja kirjailijan persoonasta tekevät museokäynnistä merkittävästi elämyksellisemmän ja muistettavamman.
Runebergin palkinto – kirjallisuuden perinne elää
Runebergin palkinto on yksi Suomen arvostetuimmista kirjallisuuspalkinnoista. Se perustettiin vuonna 1987, ja se jaetaan vuosittain Porvoossa Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Palkinto voidaan myöntää kaunokirjalliselle teokselle tai tietokirjalle, ja se korostaa niin kirjallista laatua kuin kielellistä ja sisällöllistä omaperäisyyttä.
Runebergin palkinto jatkaa Runebergin perintöä nykypäivään ja se muistuttaa kirjallisuuden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinnon jakotilaisuus ja siihen liittyvät tapahtumat tekevät Porvoosta vuosittain kirjallisen kohtaamispaikan, jossa menneisyys ja nykykirjallisuus keskustelevat keskenään.
Tänä vuonna 2026 palkinto jaetaan 40. kerran ja ohessa ovat palkintoehdokkaat ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Runebergin museossa 10. joulukuuta 2025.
Kirjojen kansikuvien perusteella kaupasta mukaani lähtisi teos Anni Mäentie: Söpöliini ja minä.
Runeberg osana suomalaista kulttuuriperintöä
Johan Ludvig Runebergin vaikutus näkyy edelleen kielessä, kulttuurijuhlissa, kirjallisuuspalkinnoissa ja kansallisessa itseymmärryksessä. Runebergin museo tarjoaa konkreettisen ja henkilökohtaisen kosketuksen tähän perintöön, kun taas Runebergin palkinto osoittaa, että kirjallisuus elää ja kehittyy jatkuvasti. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, jossa mennyt ja nykyinen kohtaavat osana elävää suomalaista kulttuuria.
Porvoo – Suuri illusioni
Runebergin palkintoa on jaettu siis vuodesta 1987 lähtien, eli myös siitä lähtien, kun itse muutin pois Porvoosta. Mutta niinkuin matkabloggaja konsanaan, piipahtelen siellä nykyään vuosittain ihastelemassa kauniita kotikontuja, jotka tuovat mieleeni täydellisiä lapsuusmuistoja. Rakastin lapsena lukemista ja kirjoittamista yli kaiken ja muistan yhä sen pienen sivukirjaston, josta lainasin aina kassikaupalla lukemista. Muistan myös, kuinka nuoruudessani toisaalla kirjoitin jopa runoteoksen sekä palkittuja runoja.
Mutta sitten lopetin runojen kirjoittamisen kuin seinään, jätin valmiin runoteoksen pöytälaatikkooni ja fiktiot sikseen. Koska a) totuus on tarua ihmeellisempi ja b) totuus on turvallisempi vai c) onko se sittenkin päinvastoin – sillä onhan kuitenkin suuri rikkaus, että ihmisellä on kauniita muistoja paikasta, jossa vastoinkäymisiä ei koskaan tapahtunut: Porvoo – suuri illuusioni.
Katso videoitani Porvooseen ja Runebergiin liittyen
Löydä lisää matkaideoita Suomeen ja Porvooseen
Lue Porvoon parhaimmat nähtävyydet
Päivitys 5.2. klo 17:25: Runeberg-palkinnon voittaja vuonna 2026
Tämänvuotinen kirjallisuuden Runeberg-palkinto on myönnetty Monika Fagerholmille romaanista Döda trakten / Kvinnor i revolt (Förlaget).
