Suomi sai oman Gandhi-patsaan

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Intian itsenäisyysliikkeen johtajan, Mahatma Gandhin (1869–1948) syntymästä. Gandhi oli väkivallattomuuden, totuuden ja rauhanomaisen rinnakkaiselon arvojen puolustaja.

Kunnioittaakseen Gandhin merkittävää perintöä Intian hallitus lahjoitti luonnollisen kokoisen Gandhin patsaan Suomen valtiolle. Lahjoituksen aikaan on kulunut 70 vuotta Intian ja Suomen välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta.

Mahatma Gandhi patsas Helsinki
Gandhi-patsas Helsingissä

Pronssipatsas on 185 cm korkea ja seisoo suomalaisesta graniitista tehdyn jalustan päällä. Patsaan on suunnitellut ja veistänyt intialainen kuvanveistäjä Gautam Pal, jonka teoksia on esillä useissa eri kaupungeissa ympäri maailmaa.

Patsaan julkistamistilaisuudessa perjantaina 20.9.2019 olivat läsnä Suomen ja Intian ulkoministerit Pekka Haavisto ja Dr. S. Jaishankar, Intian suurlähettiläs Ms. Vani Rao ja Helsingin kaupungin varapormestari Pia Pakarinen.

Suomen ja Intian ulkoministerit
Pekka Haavisto pitämässä puhetta Gandhi-patsaan julkistamistilaisuudessa

Patsas sijaitsee Helsingin Hermannissa Allotrianpuistossa osoitteessa Hämeentie 57.

”Rauhaan ei ole tietä, rauha on tie.”
Kukitettu Gandhi-patsas

Suuri Maalaustapahtuma tulee jälleen heinäkuussa

Heinäkuun 10. päivä juhlistetaan ja liputetaan jälleen suomalaiselle kuvataiteelle.

10. heinäkuuta tunnetaan myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä ja tuona päivänä järjestetään koko Suomen kattava Suuri Maalaustapahtuma, jolloin kuka tahansa voi piirtää ja maalata tai tehdä yhteistaideteoksen valitsemallaan tekniikalla. Valmiin työn voi sitten jakaa sosiaaliseen mediaan.
Maalaustapahtumassa voi työskennellä yksin tai yhdessä ja halutessaan voi osallistua myös omalla paikkakunnalla mahdollisesti järjestettävään maalaustapahtumaan.

Kuvataiteen päivän päätapahtuma järjestetään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa ja muut vuoden 2019 maalaustapahtumapaikat löydät Maalaustapahtuman nettisivuilta.

Tapahtumaa organisoi Suomen Akvarellitaiteen yhdistys ry.

Katso myös, miten Suurta Maalaustapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran valtakunnallisesti Suomen 100-vuotis syntymäpäivänä vuonna 2017.

Vuoden 2018 Suurta Maalaustapahtumaa löydät täältä.

Jennifer Clementin Rakkaudesta Aseisiin vei lukijansa Amerikkaan



(Kirja saatu kirjailija Jennifer Clementiltä ilman kirjoitusvelvoitetta.)

Jennifer Clement: Rakkaudesta aseisiin, kust. LIKE; Kirja-arvio


Viimevuotisten Helsingin kirjamessujen teemamaana oli USA ja kirjamessujen yksi hätkähdyttävimmistä kokemuksista oli kirjailija Jennifer Clementin haastattelu, niinkuin mainitsin postauksessa Kirjamessujen parhaimmista uutuuksista.

Vaikka kirjallisuudessa olenkin enemmän faktan kuin fiktion ystävä, päätin kuitenkin, sen vuoksi, etten ole Amerikoissa koskaan käynyt tahi vuosikymmeniin amerikkalaisia saippuasarjoja suomen tv:stä seurannut, tutustua siihen, missä amerikkalainen kirjallisuus tänä päivänä menee.
Sain luettavakseni Jennifer Clementin teoksen Rakkaudesta aseisiin, jonka suomennoksen LIKE-kustannus julkaisi viime vuonna 2018. Tiesin kirjailijasta etukäteen ainoastaan sen verran, että hänet oli valittu vuonna 2015 kaikkien aikojen ensimmäisenä naisena sananvapausjärjestö PENin puheenjohtajaksi.
Jennifer Clementin teoksen, alkuperäisnimeltään Gun Love, kannessa komeili yhdysvaltojen tähtilippu sekä asuntovaunuja, ja teos sijoittuikin juuri asuntovaunualueelle Yhdysvaltojen Floridaan. Läpi kirjan asuntovaunuista puhuttiin kuitenkin talovaunuina, ja asuntovaunualueestakin talovaunualueena, mikä oli ainut häiritsevä tekijä muutoin onnistuneessa Terhi Kuusiston suomennoksessa. 
Kirja kertoi yhteiskunnan köyhimpien ja lähes kodittomien elämästä niin elävästi ja mieleenpainuvalla tavalla, että luettuani kirjan minusta tuntui, kuin olisin käynyt Floridassa, ja juurikin tuolla asuntovaunualueella. 
Ja vaikka olen uutisia ja dokumentteja Floridasta vuosien mittaan varmasti nähnyt, en muista niistä kuitenkaan juuri mitään jonkun hirmumyrskyn lisäksi, mutta tämän kirjan fiktiivinen Florida, jossa aseet paukkuivat, on yhä mielessäni, samoin kuin sen koskettavat henkilöhahmot, vaikka luin kirjan jo kolme viikkoa sitten.
Johtuuneeko tämä mieleenpainuvuus sitten siitä, että kirja Rakkaudesta aseisiin, joka oli jaettu kolmeen osaan, aiheutti toisessa osassa tekstillään sellaisen valtavan tunteenpurkauksen, mihin vain parhaimmat ja koskettavimmat Bollywood-elokuvat pystyvät. Niin tai näin, kirjan kolmas osa ehtikin sitten kyseisen tunteenpurkauksen jälkeen alkaa tuntumaan jo puuduttavalta.
Mutta juurikin näiden kahden ensimmäisen osan perusteella voin ehdottomasti suositella tätä Jennifer Clementin lukuelämystä kirjallisuuden ystäville ja sen ystäviksi haluaville!
Bonuksena vielä hyvälle lukuelämykselle se, että kirja oli painettu Suomessa, kirjalla oli ympäristömerkki ja kirjan paperi oli miellyttävän tuntuista sormille. Kovakantinen sidos ei ollut liian raskas käsissä pidettäväksi, vaan suurinpiirtein älypuhelimen painoinen.