Tag Archives: intialainen ravintola

Viime syksynä suunnittelin matkaa Tukholmaan, josta olin löytänyt ihanan etelä-intialaisen ravintolan Saravanaa Bhavanin. Tarkoitus oli mennä Tukholmaan heti alkukesästä 2020, kun kesälomat alkaisivat, mutta elämä päättikin toisin tuomalla koronan matkustusrajoituksineen, niin kuin varmaan muistatkin.

Viro oli viime kesänä yksi niistä harvoista turvallisista maista, joihin sai matkustaa, ja minäkin kävin siellä. Yllätys oli mieluinen, kun Tallinnastakin löytyi etelä-intialainen ravintola. Päätin käydä testaamassa sen.

Tuo ravintola oli nimeltään Banana Leaf ja se sijaitsi tunnetussa T2-ostoskeskuksessa, jonne kävelymatkaa Tallinnan satamasta kertyi muutama kilometri. Toki sinne joukkoliikennevälineilläkin olisi päässyt.

T2-kauppakeskuksessa oli mukava lasikatto ja kattoikkunan läpi siinti valkoinen maailmanpyörä, josta olisi ollut mukava katsella auringonlaskua aterian jälkeen, mutta kauppakeskus suljettiinkin jo klo 21, eikä aikaa huvitteluun illallisen jälkeen jäänyt.

Banana Leaf Teekakkosessa ei ollut mikään fancy-ravintola, mutta perussiisti intialainen kauppakeskusravintola, jossa tarjoilijat pyydettäessä pyyhkivät pöydän edellisen asiakkaan jäljiltä.

Ravintolan menu oli lupaava ja sieltä löytyivät mm. vankai pakora, mukka jonna vada, fish varuval ja ambati pappu, joista minulla ei ollut harmainta aavistusta saati kokemusta, mutta päädyin kuitenkin tilaaman perinteisen paneer dosan, vaikka uttapamejakin olisi löytynyt kaikilla mausteilla. Juomaksi valitsin mangolassin, vaikkei sitä valmistettukaan tuoreesta hedelmästä.

Lähes vuosi oli ehtinyt kulua edellisestä etelä-intialaisesta ateriastani, joten meinasin hieman pettyä, kun dosa olikin vain okei, sen sijaan että se olisi ollut ihanan ohut ja rapea makuelämys mukavasti maustetun ja sopivan tulisen paneerjuuston kera.

Olin tullut Helsingistä asti ja kävellyt satamasta monta kilometriä kuumassa kesäillassa saadakseni syödä sopivan tulisen etelä-intialaisen aterian, ja sitten minulle tarjoiltiinkin joka-tallinnalaisen-naisen helpostisyötävä ja lähes mauton paksuhko suolainen pannukakku.

Onneksi huomasin ravintolan menuusta huomautuksen, että ”Köik road saab teha rohkem ja vähem vurtsikas”, mikä tarkoitti sitä, että ruoat voitaisiin valmistaa enemmän tai vähemmän maustettuina jokaisen asiakkaan yksilöllisten makunystyröiden mukaan. Niinpä rohkenin kysyä, onnistuisiko heiltä chili paneer, vaikkei sitä menuussa mainittukaan. Palvelu pelasi ja riemu oli suuri, kun annos saapui pöytään. Se maistui juuri sopivan tuliselta, niin että sen juuri ja juuri pystyi kyyneleittä syömään. Jouduimme jopa tilaamaan toisen vastaavan annoksen, sillä niin maistuvaa se oli.

Ravintola-ilta oli pelastettu ja paluumatka hotellille sujui mukavasti kävellen auringon laskiessa samanaikaisesti mailleen.

Entä menisinkö sitten uudestaan syömään tähän Banana Leaf -ravintolaan Tallinnassa? Kenties, mutta tällöin varmaankin välttäisin sikäläistä paneerjuustoa, jossa ilmeisesti oli niin paljon e-lisäaineita, että ne aiheuttivat terveydellisiä haittoja, jotka onneksi olivat suht lyhytkestoisia vaivoja. Ruoka ja sisustus saivat kolme tähteä viidestä.

Sittemminhän Helsinkiinkin avattiin kaikkien aikojen ensimmäinen etelä-intialainen ravintola, josta kirjoitin elokuussa 2020.

Lue myös miten matka Helsingistä Tallinnaan taittui ja missä yövyin Tallinnassa ollessani.

Voit lukea tämän postauksen myös englanniksi: South Indian restaurant in Tallinn