(Mainos: Postaus on vastine arvostelukappaleesta, jonka antoi into-kustannus)
Ennen koronakriisin alkua minulla oli lukulasien alla Risto Isomäen kirjoittama ja Into-Kustannuksen kustantama teos nimeltään Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen.
Pidin kirjassa erityisesti kohdasta, jossa kirjailija kertoi Intian omaksuneen ensimmäisenä maana maailmassa ns. kansallisen agroforestry- eli peltometsäviljelypolitiikan. Sen sanotaan rohkaisevan maanviljelijöitä ja karjanomistajia istuttamaan puita kaikille maatalousmaille, sekä pelloille että laidunmaille. Vuonna 2018 tavoitteena oli kuulemma istuttaa kaikkiaan kymmenen miljardia puuta yhteensä 200 miljoonalle laidun- ja peltohehtaarille. Jos kaikki nuo 10 miljardia puuta olisivat hyvin suurikokoiseksi kasvatettavia ruokapuita, olisi parhaimmillaan kyse lähes gigatonnin suuruisesta vuotuisesta hiilinielusta. Isomäki kirjoitti tällä Intian päätöksellä voivan olla suuren merkityksen. Jos se leviää myös muihin maihin, voitaisiin iso osa koko hiilidioksidiongelmasta ratkaista pelkästään kasvattamalla suuria puita laidunmailla ja pelloilla.
Isomäki kertoi myös, että jokainen meistä voi tukea tätä muutosta päivittäin suosimalla puissa ja aivan erityisesti suurikokoisissa puissa kasvanutta ruokaa. Tukea voi ostamalla erilaisia hedelmiä ja pähkinöitä aina, kun asioi kaupassa ja tekee ruokaostoksia. Se on myös terveyden kannalta paras tapa osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Puiden tuottaman ruuan lisääminen ruokavaliossa on tehokkain tunnettu tapa pienentää sydän- ja verisuonitautien, useiden syöpien, sokeritaudin ja monien muiden vakavien sairauksien riskiä.
Olin siis lukemassa tätä Isomäen kirjaa ja näitä sanoja, kun koronakriisi rajoituksineen maaliskuussa alkoi.
Jos nyt näistä koronan vuoksi asetetuista maailmanlaajuisista rajoituksista ja karanteeneista haluaa jotain positiivista löytää, niin ainakin ne ovat osoittaneet, kuinka ilmanlaatu ja ympäristön tila paranevat pysähtymällä. Miten helppo menetelmä se olisikaan, jos jokainen maailman maa olisi vuorollaan karanteenissa sovitun pituisen ajan. Tällöin liikenne ja kuluttaminen siellä pysähtyisi, ja sen seurauksena päästöt ja jätemäärät pienenisivät hetkeksi. Onhan meillä nyttenkin kerran vuodessa järjestettävä Earth hour day, jolloin koko maailma sammuttaa valot yhden tunnin ajaksi. Kuvaamani kaltainen ilmastokaranteeni, ilmastoloma, ei kuitenkaan velvoittaisi kaikkia pysähtymään samaan aikaan, vaan vuorotellen. Tällöin se ei häiritsisi kokonaisuutta samalla, kun se hillitsisi kulutusta. Lomautuksiakaan ei tarvittaisi, kun tiedettäisiin karanteenin pituus jo ennalta ja suhteutettaisiin liiketoiminta siihen.
Voisin kuvitella, että tällä tavoin esim. Delhin kiinnostavuus matkakohteena heti ilmastokaranteenin jälkeen nousisi huimasti, kun ilman laatu olisi parantunut. Itse asiassa se voisi nostaa monen muunkin suurkaupungin kiinnostavuutta niin asuin- kuin matkakohteena. Ainakin minun mielestäni.
Jos en nyt kuitenkaan saanut sinua vakuuttuneeksi ilmastokaranteenin toimivuudesta ilmastonmuutoksen hillitsijänä, niin kerron sinulle vielä 5 syytä, miksi sinun kannattaa tutustua alussa mainittuun Risto Isomäen teokseen. Siinä esitellään huikea määrä muita tapoja pysäyttää ilmastonmuutos.
Viisi syytä lukea teos Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen
1. Jos olet kyllästynyt alinomaa lukemaan ilmastonmuutosjuttuja yhdestä sun toisesta lähteestä ja tunnet olosi epätoivoiseksi kaiken sen informaatiokaaoksen keskellä, niin harkitsepa vaihtoehtoa, että luetkin aiheesta vain yhden kirjan. Kirjan, jonka kirjoittaja on jo valmiiksi kahlannut läpi suuren määrän lähdeaineistoa ja kiteyttänyt kaiken tarvittavan yksien kansien väliin.
2. Tämä Isomäen teos sopii ehdottomasti matkalukemiseksi. Se on pehmytkantinen 284-sivuinen teos, jota on kevyt kantaa mukana ja pidellä väsymättä yhdellä kädellä samalla, kun toisella kädellä siemailet vaikkapa kupin teetä.
Intiassa muuten valtaosa kirjoista ilmestyy juuri tällaisina mukavina kevyinä pokkareina, mitä aikoinaan kiittelin, kun matkalukemisiani sieltä postitin kirjapakettina kotiin. Kovakantiset kirjat kun olisivat tulleet paljon kalliimmiksi postittaa.
Mutta tämä kirja on painettu Riikassa, mikä tiedoksi, jos haluat tukea riikalaista kirjapainoteollisuutta.
3. Jos kärsit unettomuudesta tai unensaantivaikeuksista, niin puheenaoleva kirja voi tuoda helpotuksen siihen. Lukemalla illalla sängyssäsi ennen nukkumaanmenoa yhden tai kaksi kappaletta tätä teosta, joka sisältää sivukaupalla pelkkää tekstiä sivun laidasta laitaan ja ilman kuvia, uuvuttaa se sinut pitkän päivän jälkeen todennäköisesti uneen autuaan.
4. Jos taas etsit kirjaa, joka ei toimisi äänikirjana, niin tässä voisi olla hyvä esimerkki, vaikkei teos sisälläkään yhtään kuvaa. Teksti nimittäin pitää sisällään niin paljon asiaa, ettei sitä pysty nielemättä hyvin kuuntelemaan. Paitsi, jos on alan ammattilainen ja terpit, termogeddonit, vuoriöljyn tislausketjut ja teollisen eläintuotannon piilotukiaiset ovat arkipäivää vokabuläärissä.
5. Viides ja viimeinen, mutta samalla kenties myös se tärkein syy lukea tämä teos on se, kuten Risto Isomäki sanoi, että pienestä koostaan huolimatta Suomi voisi nousta todelliseksi ilmastonmuutoksen torjunnan supervallaksi, sillä Suomi on jo valmiiksi pieni teknologinen suurvalta. Tämä vahvistaisi suuresti myös Suomen taloutta ja työllisyyttä. Teos esittelee tärkeimmät suomalaiset ilmastohankkeet ja tuo esiin kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin Suomi ei ole vielä tarttunut.
Löydä lisää kirja-arvioitani täältä!
