Maineikkaalta Sanjay Leela Bhansalilta on tulossa uusi elokuva, mutta vahingosta viisastuneena Indivue ei mainosta sitä.
Ihmettelet varmaan, mikä vahinko on kyseessä, joten kerron, mitä tapahtui kaksi vuotta sitten, vuonna 2015, kun edellinen Sanjay Leela Bhansalin ohjaama elokuva Bajirao Mastani oli tulossa ensi-iltaan niin Intiassa kuin Suomessakin –
En tiedä, voisiko tätä pamfletiksi kutsua, saati sitten kansalaisaloitteeksi,
kun mainitsen yhden suuren puutteen, joka Helsingissä, tuossa lähes täydellisessä kaupungissa,
yhä silti on – sieltä nimittäin puuttuu etelä-intialainen ravintola.
Kun etelä-intialaisia elokuviakin jo satunnaisesti näytetään elokuvateatterissa Bollywoodin lisäksi,
niin miksei Suomessa saa dosia?
Itse sain Kumbh Melaa katsoa vain televisiosta, kameran polttaessa samanaikaisesti repussani, sillä minun olisi pitänyt olla vähintäänkin intialaisen maaseudun karaisema ja mieluummin miespuolinen, jotta olisin selvinnyt ehjin nahoin siitä reissusta –
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Mutta siihen asti, ennenkuin raiskaajat on opetettu ihmisten tavoille, mahdollisesti jopa kastroimalla ja julkisesti häpäisemällä, kuten jotkut Intiassa ovat ehdottaneet, voimme pitää huolen itsestämme mm. niin, kuten kirjoitin taannoin blogiartikkelissa Intian yöelämä ei ole Helsingin yöelämää.
elokuvantekijät Mumbaissa eivät voi enää tehdä työtään rauhassa ja pelkäämättä,
henkensä tahi lavasteidensa vuoksi