Wienin parhaimmat nähtävyydet

Itävallan pääkaupunki Wien on, jos minulta kysytään, yksi Euroopan kiehtovimmista kaupungeista. Wien yhdistää upeasti historiallisen perintönsä ja modernin elämäntavan. Kaupungin sykkivä sydän, joka sijaitsee Tonavan rannalla, on täynnä lumoavaa arkkitehtuuria, taideaarteita, musiikkikulttuuria, gastronomisia elämyksiä ja raikasta juomavettä.

Wienin viihtyisät kahvilat, maailmanluokan museot, häikäisevät palatsit ja ystävälliset asukkaat tekevät siitä ihanteellisen matkakohteen. Tässä postauksessa kerron tarkemmin 10 Wienin parhaimmasta ja tunnetuimmasta nähtävyydestä, jotka tarjoavat monipuolisen kuvan tästä ainutlaatuisesta ja ihastuttavasta kaupungista. Valokuvat ovat luonnollisesti aitoja ja tuttuun tapaan itseottamiani kyseisistä kohteista. Nähtävyyksien numerojärjestys ei ole tässä yhteydessä paremmuusjärjestys –

Wienin nähtävyydet top 10

Schönbrunnin linna
Hofburgin palatsi
Stephansdom
Belvedere
Wienin valtionooppera
Prater
Kunsthistorisches Museum
Albertina
Museum Quartier
Karlskirche

1. Schönbrunnin linna: Tämä upea palatsi on UNESCO:n maailmanperintökohde. Sen sisällä on yli 1,400 huonetta, joita pääsee tutkimaan opastetuilla kierroksilla. Palatsin puutarhat ovat myös vaikuttavia ja sisältävät useita rakennuksia, mukaan lukien Gloriette ja maailman vanhin eläintarha.

Schönbrunnin linna Wienissä, Itävallassa — Schönnbrunnin linna

Schönbrunnin palatsi

Schönbrunnin linna, jota kutsutaan usein myös Schönbrunnin palatsiksi, on historiallinen rakennus, jolla on vaiheikas historia useiden vuosisatojen ajalta. Linna sijaitsee Wienissä, ja se on yksi Itävallan tärkeimmistä kulttuurimonumenteista.

Schönnbrunnin palatsin historiaa:

Varhainen historia: Schönbrunnin alkuperä juontaa juurensa keskiajalle, mutta se tuli merkittäväksi erityisesti 1560-luvulla, kun Pyhän Rooman keisari Maximilian II osti suuren tulvatasangon Wienjoen varrelta kukkulan alta, Meidlingin ja Hietzingin väliltä. Alue toimi aluksi kuninkaallisen hovin metsästys- ja virkistysalueena.
Kehitys palatsiksi: Vuosisatojen kuluessa tila kehittyi, ja Eleonora Gonzaga panosti siihen merkittävästi lisäämällä 1600-luvulla palatsin olemassa olevaan Katterburgin kartanoon. Nimi ”Schönbrunn”, joka tarkoittaa suomeksi kaunista lähdettä, dokumentoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1642 hänen aikanaan.
18. vuosisadan elvytys: Nykyään nähtävä palatsi muotoutui suurelta osin 1700-luvulla tapahtuneissa uudistuksissa keisarinna Maria Theresan hallinnon aikana, joka sai tilan häälahjana. Tänä aikana palatsia suunniteltiin uudelleen ja laajennettiin merkittävästi.

Arkkitehtuuriset Kohokohdat:

Barokin ja rokokoon tyylit: Schönbrunnin palatsi on erinomainen esimerkki barokkiarkkitehtuurista, vaikka siinä on myös rokokoon tyylin elementtejä. Suunnitelman alkuunpanijana oli Johann Bernhard Fischer von Erlach, jonka tavoitteena oli kilpailla Ranskan Versailles’n palatsin loiston kanssa. Kuitenkin hieman vähemmän koristeellinen suunnitelma otettiin käyttöön 1600-luvun lopulla.
Arkkitehtuurinen kehitys: 18. vuosisadan aikana palatsin arkkitehtonista tyyliä jalostettiin edelleen, erityisesti Nikolaus Pacassin johdolla, kenet myöhemmin nimitettiin hovin arkkitehdiksi vuonna 1749.

Puutarhat:

Barokkityylinen puutarhakokonaisuus: Palatsia täydentävät sen laajat puutarhat, jotka ovat Euroopan vaikuttavimpia ja parhaiten säilyneitä barokkityylisiä puutarhakokonaisuuksia. Puutarhoissa on suuri parterre, Angel Fountain, lukuisia patsaita ja muita koristeellisia elementtejä, jotka lisäävät palatsin esteettistä ja kulttuurista arvoa.

Palatsin merkitys ja perintö:

UNESCO:n maailmanperintökohde: Schönbrunnin palatsi ja sen puutarhat on nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi, mikä tunnustaa niiden erinomaisen universaalin arvon yhtenä Euroopan vaikuttavimmista barokkikokonaisuuksista.
Turistinähtävyys: Nykyään Schönbrunnin palatsi on suuri turistinähtävyys, joka vetää puoleensa kävijöitä ympäri maailman ihastelemaan sen arkkitehtonista kauneutta, historiallista merkitystä sekä sen laajojen puutarhojen rauhaa.

Schönbrunnin palatsi on vaikuttava todiste Itävallan keisarillisesta historiasta. Jos minulta kysytään, kumpi oli hienompi, Schönbrunnin puutarha vaiko Versailles’n puutarha, niin Itävalta taitaa viedä siinä voiton.

2. Hofburgin palatsi: Tämä oli Habsburg-dynastian talviasunto ja nykyään se on Itävallan presidentin virallinen asunto. Palatsikompleksiin kuuluu useita museoita, kuten Sisi-museo ja Hopeakammari.

Hofburgin palatsi

Hofburgin palatsi Wienissä on upea rakennus, jonka historia ulottuu 13. vuosisadalle. Se oli alun perin keskiaikainen linnoitus, joka koki lukuisia laajennuksia vuosisatojen varrella ja jonka arkkitehtuuriseen kehitykseen jokainen hallitseva keisari vaikutti.

Hofburgin palatsin historiaa:

Keisarillinen asuinpaikka: Yli 600 vuoden ajan Hofburg toimi Itävallan hallitsijoiden asuinpaikkana. Habsburgien dynastia, joka hallitsi tätä palatsia, hallitsi aluksi Itävallan perintömaita 13. vuosisadalta lähtien. Heistä tuli myöhemmin Pyhän Rooman keisarikunnan keisareita vuodesta 1452 lähtien ja lopulta Itävallan keisareita 1800-luvulla kunnes monarkia 1900-luvulla lakkautettiin.
Politiikan Epikeskus: Palatsi oli monarkian poliittinen ydin vuoteen 1918 saakka, ja se jatkaa samassa roolissa demokraattiselle Itävallan tasavallalle. Tärkeät historialliset tapahtumat, kuten Wienin kongressi ja keisari Joseph II:n vallankumoukselliset uudistukset, tapahtuivat sen seinien sisällä.

Palatsin arkkitehtuuri:

Palatsin Laajennukset ja lisäykset: Hofburgin palatsi oli alun perin keskiaikainen linnoitus, jota laajennettiin jokaisen keisarin toimesta, mikä johti epäsymmetriseen kompleksiin, joka koostuu 18 siivestä, 19 sisäpihasta ja 2 600 huoneesta. Hofburgin vanhin osa, joka tunnetaan nimellä Alte Burg (Vanha Linnoitus), on säilynyt, vaikka useita muutoksia tapahtuikin vuosisatojen varrella.
Barokkilaajennukset: 18. vuosisadalla palatsiin tehtiin barokkilaajennuksia, jotka suunnitteli hovin arkkitehti Johann Bernhard Fischer von Erlach sekä myöhemmin hänen poikansa Joseph Emanuel Fischer von Erlach. Näihin laajennuksiin sisältyi nykyään Itävallan kansalliskirjastona tunnetun hovikirjaston rakentaminen.

Palatsin nykykäyttö:

Virallinen Asuinpaikka: Hofburgin palatsi on ollut vuodesta 1946 lähtien Itävallan presidentin virallinen asuinpaikka ja työpaikka. Nykyään palatsi isännöi useita museoita, mukaan lukien Sisi-museo, joka sukeltaa keisarinna Elisabetin elämään. Vierailijat voivat myös tutustua keisarillisiin huoneistoihin ja saada käsityksen keisari Franz Josephin ja hänen vaimonsa Elisabetin elämästä, sekä nähdä hopeakokoelman, joka esittelee keisarillisten bankettien loistokkuutta.

Banketti on nimitys juhlavalle ateriatilaisuudelle, joka yleensä järjestetään erityisten tapahtumien, juhlien tai seremonioiden kunniaksi. Se voi olla yksityinen tai julkinen tilaisuus, ja se on usein suunniteltu juhlistamaan tiettyä tapahtumaa, saavutusta tai merkkipäivää. Banketteja pidetään usein myös kunnianosoituksina merkittäville henkilöille tai vieraille.

Banketti voi koostua monista ruokalajeista ja juomista, ja se voi olla muodollinen tai epämuodollinen tilaisuus riippuen järjestäjien ja osallistujien toiveista. Banketin yhteydessä voi olla myös puheita, esityksiä, musiikkia ja tanssia, mikä luo juhlavan ja sosiaalisen ilmapiirin.

Muodollisissa banketeissa on usein etukäteen määritelty menu ja pöytäjärjestys, ja ne voivat vaatia kutsun tai lipun. Epämuodollisemmat banketit voivat olla vapaamuotoisempia ja ne voivat tarjota buffet-tyylisen aterian ja vapaamuotoisemman ohjelman.

Bankettien perinne on vanha ja niitä on järjestetty monissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa vuosisatojen ajan.

3. Stephansdom (St. Stephen’s Cathedral): St. Stephenin katedraali on yksi Wienin tunnusmerkeistä. Sen korkein torni on 136 metriä korkea ja katedraalista on upeat näköalat kaupunkiin.

St. Stephenin katedraali

St. Stephenin katedraali, saksaksi Stephansdom, on merkittävä symboli Wienissä. Tämä mahtava goottilainen rakennelma toimii Wienin roomalaiskatolisen arkkihiippakunnan äitikirkkona ja on yksi kaupungin kulttuurillisesti merkittävimmistä maamerkeistä, joka nauttii arvostusta niin Itävallassa kuin maailmanlaajuisesti.

Katedraalin historiallinen kehitys:

St. Stephenin katedraalin juuret juontuvat 1100-luvulle, jolloin ensimmäinen peruskivi laskettiin. Katedraali perustettiin vuonna 1147, ja rakennustyöt saatiin päätökseen 1500-luvulla. Katedraali sisältää eri arkkitehtonisia tyylejä, erityisesti romaanista ja goottilaista.
Katedraali koki merkittävän uudelleenrakennuksen tulipalon jälkeen 1900-luvulla.
St. Stephenin katedraali on ollut todistamassa monia merkittäviä hetkiä Habsburgin ja Itävallan historiassa, kuten Wienin taistelut, tullen erottamattomaksi osaksi maan historiallista kudosta.

Arkkitehtoninen ihme:

Pääasiassa goottilaisessa tyylissä rakennetun katedraalin korkeus ulottuu 136,7 metriin. Monivärinen tiilikatto ja kaksi pääspireä, joista toinen on 136,44 metriä korkea ja toinen 68,3 metriä korkea, antavat sille ainutlaatuisen arkkitehtonisen identiteetin.
Katedraalin sisätilat ovat yhtä lumoavia, ja niitä koristavat barokkialttarit. Erityisesti pääalttari esittää St. Stephenin kivittämistä. St. Stephen oli kristikunnan ensimmäinen marttyyri.

Kulttuurillinen merkitys:

Tätä nykyä St. Stephenin katedraali on elintärkeä uskonnollinen keskus ja toimii Wienin arkkipiispan istuimena. Se ei ole vain palvontapaikka, vaan myös arvostettu perintökohde, joka symboloi kaupungin pitkää hengellistä perinnettä. Katedraali on tullut synonyymiksi Wienin identiteetille, houkutellen puoleensa vierailijoita ympäri maailman. St. Stephenin katedraali jatkaa toimintaansa elävänä monumenttina Wienin sydämessä.

4. Belvedere: Kaksi palatsia, jotka on nimetty ylä- ja ala-Belvederiksi, sekä yhdistetty kauniilla puutarhoilla. Palatseissa on esillä useita taideteoksia, mukaan lukien Gustav Klimtin ”The Kiss”.

Belvedere

Belvedere on historiallinen rakennuskompleksi Wienissä, joka yhdistää taidetta ja barokkiarkkitehtuuria. Tämä kiehtova kokonaisuus, joka koostuu Ylä- ja Ala-Belvederen palatseista sekä Belvedere 21:stä, on jättänyt jälkensä niin Wienin loistokkaaseen historiaan, kuin myös maailman arkkitehtuuriseen ja kulttuuriseen perintöön.

Belvederen tarina alkoi hahmottua 1700-luvun alkupuolella Itävallan kenraalin, prinssi Eugène de Savoyn alaisuudessa. Prinssi tilasi merkittävän barokkiarkkitehti Johann Lukas von Hildebrandtin luomaan kesäasunnon, joka toimisi pakopaikkana Wienin vilkkaasta kaupunkielämästä. Ala-Belvederen kulmakivi laskettiin vuonna 1712 ja Ylä-Belvederen rakentaminen alkoi vuonna 1717. Barokkipuiston laajat työt, mestariteos, jonka muotoili ranskalainen puutarha-arkkitehti Dominique Girard, saatiin päätökseen vuonna 1718. Se heijasteli tuon ajan barokkipuutarhasuunnittelun ja vesitekniikan huippua.

Ajan myötä Belvedere muuttui kesäasunnosta yhdeksi maailman ensimmäisistä julkisista museoista. Prinssi Eugènen kuoleman jälkeen keisarinna Maria Theresa hankki kiinteistön 1700-luvulla. Hänen hallintokautensa aikana Ylä-Belvedere muuttui keisarillisten kokoelmien näyttelypaikaksi vuonna 1776, avaten uuden luvun palatsin historiassa arvostettuna taiteen ja kulttuurin instituutiona.

Nykyään Belvedere toimii taiteen linnakkeena ja siellä on merkittävä taidekokoelma, joka kulkee läpi eri taidehistorian aikakausien. Ylä-Belvedere esittelee museon pysyvää kokoelmaa, kun taas Ala-Belvedere isännöi väliaikaisia näyttelyitä, ja Belvedere 21, moderni paviljonki, jonka suunnitteli arkkitehti Karl Schwanzer, luo alustan nykytaiteen näyttelyille.

Belvederen sydämessä barokkitaide kaikuu saleissa toistaen historiallisten hahmojen perintöä ja sisältäen tarinan, joka ylittää aikakirjojen rajat. Se tekee Belvederestä ei ainoastaan monumentin, vaan elävän kertomuksen Wienin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

5. Wienin valtionooppera (Wiener Staatsoper): Tämä rakennus on yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista tarjoten laajan valikoiman esityksiä, mukaan lukien ooppera, baletti ja konsertit.

Wienin oopperatalo ja suihkulähde sen pihalla

Wienin valtionooppera

Wiener Staatsoper (Wienin valtionooppera) on siis yksi maailman johtavista oopperataloista. Sen historia alkaa 1800-luvun puolivälistä ja tätä nykyä se on vilkas ooppera- ja balettiesitysten keskus, joka järjestää yli 60 erilaista ooppera- ja balettiteosta noin 350 esityksessä joka kausi.

Oopperatalon historiaa:

Oopperatalo oli alun perin nimeltään Hofoper am Ring, ja se avattiin vuonna 1869 esityksellä Mozartin Don Giovanni laulettuna saksaksi. Vuonna 1918 se nimettiin uudelleen valtionoopperaksi (Staatsoper).
Gustav Mahlerin saapuminen vuonna 1897 oli merkittävä käännekohta oopperatalon historiassa, kun hän otti sen johtoonsa ja auttoi tekemään siitä musiikkimaailmassa merkittävän.
Toisen maailmansodan aikana oopperatalo kärsi pommituksista, mutta se avattiin uudelleen vuonna 1955 esityksellä Beethovenin Fidelio. Oopperatalon uudelleenavaaminen symboloi Itävallan hengen sitkeyttä ja toivoa sodanjälkeisenä aikana.

Oopperatalon arkkitehtuuri:

Wiener Staatsoperin renessanssityylisillä kaarilla, patsailla ja suihkulähteillä koristeltu julkisivu on visuaalinen herkku. Ernst Julius Hähnel suunnitteli hevosten ratsastajapatsaat ja pronssipatsaat edustavat sankaruutta, tragediaa, fantasiaa, komediaa ja rakkautta. Josef Gasserin suunnittelemat kaksi suihkulähdettä koristavat oopperatalon sivuja, edustaen vastakkaisia maailmoja musiikista, tanssista, ilosta ja keveydestä toisella puolella ja houkutuksesta, surusta, rakkaudesta ja kostosta toisella puolen oopperataloa.
Oopperatalo koostuu kahdesta osasta: laajemmasta takapuolesta, jossa on näyttämö ja ympäröivät huoneet, sekä kapeammasta etupuolesta, jossa on auditorio ja yleisölle avoimet huoneet. Kattotyylit vaihtelevat.
Oopperatalon sisätilat ovat yhtä kiehtovia. Pääsisäänkäynnin kautta sisään astuessaan vierailijat kohtaavat alkuperäisenä säilyneen aulan, keskikäytävän, Schwind Foyerin, liitetyn verannan ja teesalongin ensimmäisessä kerroksessa. Kuvanveistäjä Josef Cesar suunnitteli kaksi medaljonkia, jotka kantavat suunnittelijoiden, August Sicard von Sicardsburgin ja Eduard van der Nüllin, muotokuvia, ja ne roikkuvat portaikossa muiden balettia ja oopperaa kuvaavien taideteosten joukossa.

6. Prater: Tämä on suuri julkinen puisto Wienissä, joka on tunnettu Riesenrad-maailmanpyörästä. Praterin suuri huvipuisto sisältää paljon aktiviteetteja kaiken ikäisille.

Prater

Prater on Wienissä sijaitseva monipuolinen nähtävyys, jonka alkuperä juontaa juurensa jo vuoteen 1162, jolloin keisari Friedrich I lahjoitti alueen de Prato-nimiselle aatelisperheelle. Alun perin ”Prater” oli pienen saaren nimi Tonavalla Freudenau’n pohjoispuolella, mutta vähitellen termiä alettiin käyttää kuvaamaan myös ympäröiviä alueita. 1500-luvulla keisari Maximilian II osti maan käyttääkseen sitä metsästysmaana. Ja 1700-luvulla keisari Joseph II julisti Praterin avoimeksi yleisölle, mikä merkitsi alueella sijaitsevien kahviloiden perustamisen alkua. Tämä merkittävä hetki johti myös Wurstelpraterin, Praterin sisällä olevan huvipuiston, syntyyn. Vaikka metsästystoiminta jatkui Praterissa, se loppui kokonaan vuonna 1920.

Prateria pidetään yhtenä maailman vanhimmista huvipuistoista ja Wurstelprater on ollut päävetonähtävyys jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Puiston viehätys ei rajoitu pelkästään Wurstelprateriin, sillä se kattaa myös viereisen Stadtparkin, jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista puistoista. Praterin vehreä ja rauhallinen ympäristö tarjoaa tauon kaupungin hälinästä ja vierailijat voivat uppoutua luontoon ollen kuitenkin edelleen Wienin sydämessä.

Praterin lukuisista nähtävyyksistä erottuu erityisesti jättiläismäinen maailmanpyörä, joka pystytettiin vuonna 1897. Yli 240 tonnin painoisena ja noin 65 metrin korkeudella maailmanpyörä on ollut paitsi suosittu nähtävyys, myös tärkeä maamerkki Wienille. Lisäksi Praterissa sijaitsee Wiener Praterleben -museo, jossa vierailijat voivat tutustua Wienin Praterin kiehtovaan historiaan.

7. Kunsthistorisches Museum (Museum of Art History): Tämä on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista. Se sisältää merkittäviä maalauksia, kuten teoksia Titianilta, Vermeeriiltä, Velázquezilta ja Rubensilta.

Museum of Art History

Kunsthistorisches Museum eli Wienin Taidehistorian museo on ensiluokkainen taidemuseo, jota kutsutaan usein ”Kuvataiteen museoksi”. Se sijaitsee suuressa palatsimaisessa rakennuksessa Vienna Ring Roadilla, ja sen kruunaa kahdeksankulmainen kupoli. Museo on perustettu vuosien 1871 ja 1891 välillä, ja se oli tarkoitettu isännöimään keisarillisen perheen laajoja kokoelmia. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10.00-18.00 ja torstaisin sen aukioloaika jatkuu klo 21.00 asti.

Kunsthistorisches Museum pitää maailmanlaajuisesti arvostetun asemansa taidemuseoiden areenalla sen omistamien laajojen ja rikkaiden kokoelmien ansiosta, jotka kattavat taideteoksia seitsemältä vuosituhannelta. Kokoelmat vaihtelevat muinaisista egyptiläisistä esineistä myöhäis 18. vuosisadan teoksiin. Museo loistaa erityisesti renessanssi- ja barokkitaiteen kokoelmillaan. Lisäksi Kunsthistorisches Museum järjestää säännöllisesti erikoisnäyttelyitä, jotka tarjoavat uusia näkökulmia ja oivalluksia erilaisiin taidehistoriallisiin kertomuksiin.

8. Albertina: Tämä taidegalleria sisältää merkittävän kokoelman grafiikkaa, mukaan lukien teoksia Düreriltä, Rubensiltä, Klimtiltä, Renoirilta ja Picassolta.

Albertina

Albertina on merkittävä museo, joka sijaitsee Wienin Innere Stadt -alueella. Sen juuret juontavat vuoteen 1805, mikä tekee siitä yhden Wienin vanhimmista museoista sekä merkittävän kulttuuri- ja opetusmajakan kuluneiden kahden vuosisadan aikana. Albertina museo on maailmanlaajuisesti tunnettu yhtenä suurimmista ja merkittävimmistä piirustushuoneista, jossa on noin 65 000 piirustusta sekä noin miljoona vanhaa mestarivedosta. Modernit graafiset työt, valokuvat ja arkkitehtoniset piirustukset ovat myös osa sen laajaa kokoelmaa.

Museon sijainti on historiallisesti merkittävä, sillä se sijaitsee Wienin kaupungin keskustan sydämessä, jossa se vie osan suurimmasta Habsburgien asuinpalatsista. Tämä asunto isännöi kerran arkkiherttuatar Marie-Christineä, keisarinna Maria Theresian suosikkitytärtä, sekä myöhemmin arkkiherttua Karlia, joka oli tunnettu voitostaan Aspernin taistelussa Napoleonia vastaan.

Albertina-museon kokoelmat eivät ole vain laajoja, vaan myös monipuolisia, ja ne kattavat joitakin historian kunnioitetuimpia taiteilijoita, mukaan lukien Da Vinci, Rafael, Michelangelo, Duerer ja Rembrandt. Museo ei siis toimi vain taiteellisten ja historiallisten aarteiden säilyttäjänä, vaan myös symbolina Wienin rikkaalle kulttuuriperinnölle, houkutellen samalla taiteen ystäviä, historioitsijoita ja turisteja eri puolilta maailmaa nauttimaan sen tarjonnasta.

9. MuseumsQuartier: Tämä on yksi maailman suurimmista taide- ja kulttuurialueista, jossa on useita museoita, kuten Leopold Museum ja MUMOK (Museum of Modern Art Ludwig Foundation).

MuseumsQuartier

MuseumsQuartier Wienissä on laaja 90 000 neliömetrin alue kaupungin 7. kaupunginosassa. Sitä pidetään yhtenä maailman suurimmista nykytaiteen ja kulttuurin komplekseista, joka kattaa noin 60 kulttuurilaitosta. Alue koostuu sekä barokkirakennuksista että modernista arkkitehtuurista. MuseumsQuartierin historia juontaa juurensa 18. vuosisadalle, kun se suunniteltiin ja rakennettiin keisarilliseksi talliksi itävaltalaisen arkkitehdin Johann Bernhard Fischer von Erlachin toimesta. Alueen moderni muutos alkoi entisen hovitallin kunnostuksella huhtikuussa 1998, ja MuseumsQuartier avattiin virallisesti yleisölle kahdessa vaiheessa kesäkuussa ja syyskuussa 2001, kokonaisrakennuskustannusten ollessa 150 miljoonaa euroa.

MuseumsQuartier on koti joukolle merkittäviä museoita, kuten Leopold Museum, Museum of Modern Art Ludwig Foundation Vienna (MUMOK), Kunsthalle Wien ja Architekturzentrum Wien. Suurten museoiden lisäksi siellä on Tanzquartier, kansainvälinen huippuluokan tanssikeskus, sekä tuotantostudioita uusille medioille ja taiteilijastudioita, ja lukuisia lapsille suunniteltuja taide- ja kulttuuritiloja. Alue toimii myös monenlaisten tapahtumien ja festivaalien näyttämönä, mukaan lukien tunnettu Viennale-elokuvafestivaali ja ImPulsTanz Vienna International Dance Festival. Erityisen huomionarvoinen MQ:n piirre on sen taiteilija-asukasohjelma, joka on vuodesta 2002 lähtien tuonut yli 735 taiteilijaa työskentelemään ja asumaan studiotiloissa MuseumsQuartierissa. Lisäksi MuseumsQuartier tarjoaa lukuisia tiloja ja kokeilualueita kulttuurialoitteille, tehden siitä elävän keskuksen taiteellisille ja kulttuurillisille toiminnoille.

10. Karlskirche (St. Charles’s Church): Tämä barokkityylinen kirkko on yksi Wienin kauneimmista rakennuksista.

Karlskirche

Karlskirche, tai Pyhän Karlin kirkko, on tunnusomainen barokkityylinen kirkko, joka sijaitsee Karlsplatzin eteläpuolella Wienissä, Itävallassa, ja sitä pidetään yhtenä kaupungin merkittävimmistä arkkitehtonisista maamerkeistä. Kirkko on omistettu Pyhälle Charles Borromeolle, merkittävälle 16. vuosisadan vastauskonpuhdistajalle.

Karlskirchen juuret juontavat 1700-luvulle, kun ankara ruttoepidemia riehui alueella. Tämän tuhoisan tapahtuman jälkeen Pyhän Rooman keisari Charles VI antoi juhlallisen lupauksen rakentaa kirkko nimikkopyhimykselleen, Charles Borromeolle, jota kunnioitettiin ruton uhreja parantavana parantajana. Karlskirchen rakennusmatka alkoi vuonna 1716 ja projekti saatiin päätökseen vuonna 1737.

Karlskirchen arkkitehtoninen alkuperä on osoitus barokkiajan suuruudesta ja Johann Bernhard Fischer von Erlachin luovasta neroudesta, merkittävästä barokkiarkkitehdista, joka sai tehtäväkseen tämän monumentaalisen projektin. Kirkon suunnittelu on eri arkkitehtonisten elementtien harmoninen yhdistelmä, joka ammentaa inspiraatiota sekä antiikin Kreikan että Rooman estetiikasta. Fasadi, joka muistuttaa kreikkalaista temppelipylvästöä yhdessä Trajanin pylvään mallin mukaan muotoiltujen pylväiden kanssa, kuvastaa rikasta arkkitehtonisten vaikutteiden kirjoa. Tämä tyylien yhdistelmä ulottuu kirkon sisätiloihin, missä upea kupoli, jolle on ominaista sen pitkänomainen ellipsoidinen muoto, kruunaa pyhän tilan. Karlskirche toimii paitsi väylänä Wienin loisteliaaseen menneisyyteen, myös kaupungin elävän kulttuurin ilmentymänä, tarjoten näkymän syvälle historiaan, hengellisyyteen ja arkkitehtoniseen taiteellisuuteen, jotka luonnehtivat Wienin kulttuurimaisemaa.

Nämä olivat siis joitain suosituimpia nähtävyyksistä Wienissä. Kaupungissa on myös monia muita hienoja museoita, gallerioita, kirkkoja ja historiallisia rakennuksia tutkittavaksi, mutta näiden perusteella saat jo oivan kuvan Wienin historiasta ja nykypäivästä, etkä tuhlaa aikaasi, niin kuin minä tein, matkustaessani Wieniin ennakkoon valmistautumatta.

Bookmarkkaa myös teokseni INDIVUE – Matka Eurooppaan, joka on visuaalinen matka opas. Se sisältää paljon mielenkiintoisia matkavinkkejä ja eurooppalaisia nähtävyyksiä kuvin, tekstein ja videoin.

Lähteitä:

Hyödyllisiä linkkejä:

Wienin parhaimmat nähtävyydet – top 10

Wienin nähtävyydet top 10