Vegaaninen noutojouluateria ravintola Silvopleesta

Joulu on jo takanapäin, mutta vielä lämmöllä muistelen rohkeaa tempaustani, jolla hemmottelin itseäni jouluna 2020: Tilasin nimittäin kotiini vegaanisen jouluaterian takeawayna, ravintola Silvopleesta, josta kirjoitin joulukuussa. Helppo, maukas, ja ilmeisen terveellinen vaihtoehto.

Ravintoloiden ja kahviloiden suuri määrä pääkaupunkiseudulla on ollut mm. se tosiasia, jolla olen itseäni lohduttanut asuessani siellä autottomana. Autottomuus kun on tarkoittanut mm. sitä, etten ole päässyt näkemään ihmisiä ja suomalaisia matkakohteita helposti ja juuri silloin, kun haluan. Hieman kyllä Silvopleenkin kohdalla harmittelin sitä, että ruoat piti käydä sieltä itse noutamassa eikä kuljetuspalvelua kotiin ollut.

Vegaanisia jouluruokia

Mainitsemani jouluateria koostui vegaanisesta muskottipähkinällä maustetusta porkkanalaatikosta ja kardemummalla maustetusta kikhernelaatikosta, jotka lämmitettiin vielä kotiuunissa ja nautittiin itsekeitettyjen luomuperunoiden kera. Perunat täydensivät laatikkoruokia mainiosti ja sopivat erinomaisesti yhteen suosikkilisäkkeeni skagenröran kanssa. Skagenröra oli minulle täysin uusi kokemus, tofusta tehty lisäke, jota en muista koskaan ravintolassa syöneeni, toisin kuin omenasipulia, jota olen maistanut lähes joka Silvopleeateriallani 20 vuoden ajan.

Toinen uutuus minulle oli porkkala, joka ulkonäöltään muistutti kylmäsavulohta, mutta oli siis etikkaista porkkanaa suikaloituna ja savuaromilla maustettuna. Lasimestarin kasviksista tuli toinen suosikkini, ja yhä ihmettelen, miten juureksista voikaan saada niin maistuvia.

Jouluateriakokonaisuuteeni kuuluivat vielä munakoisosta ja sinapista valmistettu silli-imitaatio ja kardemummalla ja neilikalla maustettu porkkanahummus. Jälkiruoaksi oli hellyyttävän näköinen helgan kakku, joka sopi henkilölle, joka pitää taateleista ja muista kuivahedelmistä ja erityisesti vähäsokerisuudesta. Itse jäin kyllä kaipaamaan hieman enemmän makeutta.

Mukavinta tässä vegaanisessa gluteenittomassa jouluateriassa, jonka näet myös oheisissa valokuvissa, oli se, että vatsa tuli hyvin täyteen, mutta ilman jouluähkyä. Ateriasta riitti maistuvaa syötävää joulun pyhien ajaksi hyvin, mutta myönnettävä on, että kun koitti paluu arkeen, olivat chilit ja jalapenot tervetulleita takaisin lautaselle.

Jäin todella toivomaan, että sen sijaan, että lukisin lehdistä, kuinka huonosti ravintoloilla korona-rajoitusten aikaan menee, ravintolat panostaisivat enemmän ruokien kotiinkuljetuksiin ja kuljettaisivat aterioitaan ainakin koko Suur-Helsingin alueelle.

Lue lisää myös muista ravintolakokemuksistani.

Delhin kotimaan ja ulkomaan lentokentät sekä niiden ravintolat

Oheisen valokuvakokoelmani aiheena ovat Intian Delhin kotimaan ja ulkomaan lentokenttien ravintolat.

Delhin kansainvälinen lentokenttä

Delhin kansainvälisen lentokentän ravintolatarjonnasta löytyy esim. tuttuja pikaruokaravintoloita moneen makuun: Subway, Domino’s, KFC ja McDonald’s, vain muutaman mainitakseni. Intialaisen Subwayn paneerjuustolla täytetty kerrossämpylä on jokaisen intialaisen juuston ystävän unelma ja se pitää pikkunälän poissa. Seekh on toinen varteenotettava kasvisvaihto intialaisen Subwayn valikoimassa. Gluteenittomia vaihtoehtoja on turha tiedustella.

Intialaisesta McDonaldsista kirjoitin kehuvasti jo aiemmin, vuonna 2011, ja Dominos’in pizzaa kehuin vuonna 2013.

Delhin muutama vuosi sitten uusittu kansainvälinen lentokenttä tarjoaa viihtyisät puitteet lentojen odotteluun ja tyypilliset matkamuistot Intiasta sekä kosmetiikka ynnä lukemiset löytyvät kentän kaupoista varmasti.

Delhin kotimaan lentokenttä

Delhin kotimaan lentokenttä voi monelle olla se ensimmäinen paikka Intiaan matkustettaessa, jossa pääsee syömään aitoa intialaista ruokaa. Näin eritoten, kun on suora jatkolento New Delhistä muualle Intiaan.

Kotimaan lentokentän ravintolasali terasseineen sijaitsee hallin toisessa kerroksessa ja terasseilta on avarat näkymät alas, missä muut matkustajat odottavat lentojaan. Ravintolasalin keskellä on myös pöytiä, ja lukuisat eri ravintolatiskit reunustavat niitä, mutta istumatilan löytäminen ei ole helppoa, sillä päiväsaikaan ihmisiä on paljon. Erittäin paljon. Paljon enemmän kuin Delhin kansainvälisellä lentokentällä, oman kokemukseni mukaan.

Kotimaan lentokentän eteläintialaiset idli vada ja dosa on testattu ja niiden maku osui kuin nyrkki silmään. Ei mitään moitittavaa.

Finnairin lennolla Delhistä Helsinkiin löytyy myös maittavaa intialaista ruokaa, kuten kokoelman kuvista voit nähdä.

Lue lisää intialaisisista ravintoloista ympäri maailman.

Ja katso musiikkivideoni aiheesta Lomamenu Intiassa.

Omakustanne INDIVUE – Matka Intiaan kertoo paljon lisää matkailusta ja matkakohteista Intiassa

Onko sinulla hyviä kokemuksia Delhin lentokentistä tai muista intialaisista lentokenttäravintoloista? Kommentoi oheiseen kommenttiosioon.

Lue tämä postaus myös englanniksi: Delhi airport restaurants

Etelä-intialainen ravintola Tallinnassa

Viime syksynä suunnittelin matkaa Tukholmaan, josta olin löytänyt ihanan etelä-intialaisen ravintolan Saravanaa Bhavanin. Tarkoitus oli mennä Tukholmaan heti alkukesästä 2020, kun kesälomat alkaisivat, mutta elämä päättikin toisin tuomalla koronan matkustusrajoituksineen, niin kuin varmaan muistatkin.

Viro oli viime kesänä yksi niistä harvoista turvallisista maista, joihin sai matkustaa, ja minäkin kävin siellä. Yllätys oli mieluinen, kun Tallinnastakin löytyi etelä-intialainen ravintola. Päätin käydä testaamassa sen.

Banana Leaf -ravintola T2 -kauppakeskus Tallinna
Ravintola Banana Leaf Tallinnassa

Tuo ravintola oli nimeltään Banana Leaf ja se sijaitsi tunnetussa T2-ostoskeskuksessa, jonne kävelymatkaa Tallinnan satamasta kertyi muutama kilometri. Toki sinne joukkoliikennevälineilläkin olisi päässyt.

T2-kauppakeskuksessa oli mukava lasikatto ja kattoikkunan läpi siinti valkoinen maailmanpyörä, josta olisi ollut mukava katsella auringonlaskua aterian jälkeen, mutta kauppakeskus suljettiinkin jo klo 21, eikä aikaa huvitteluun illallisen jälkeen jäänyt.

Kauppakeskus T2 kattoikkuna ja sisustus
Kauppakeskus T2 kattoikkuna ja sisustus

Banana Leaf Teekakkosessa ei ollut mikään fancy-ravintola, mutta perussiisti intialainen kauppakeskusravintola, jossa tarjoilijat pyydettäessä pyyhkivät pöydän edellisen asiakkaan jäljiltä.

Banana Leaf -ravintolan pöytä ja tuolit
Banana Leaf -ravintolan pöytä ja tuolit

Ravintolan menu oli lupaava ja sieltä löytyivät mm. vankai pakora, mukka jonna vada, fish varuval ja ambati pappu, joista minulla ei ollut harmainta aavistusta saati kokemusta, mutta päädyin kuitenkin tilaaman perinteisen paneer dosan, vaikka uttapamejakin olisi löytynyt kaikilla mausteilla. Juomaksi valitsin mangolassin, vaikkei sitä valmistettukaan tuoreesta hedelmästä.

Dosa Banana Leaf -ravintolassa
Dosa Banana Leaf -ravintolassa
Mangolassi Tallinnassa
Mangolassi Tallinnassa

Lähes vuosi oli ehtinyt kulua edellisestä etelä-intialaisesta ateriastani, joten meinasin hieman pettyä, kun dosa olikin vain okei, sen sijaan että se olisi ollut ihanan ohut ja rapea makuelämys mukavasti maustetun ja sopivan tulisen paneerjuuston kera.

Olin tullut Helsingistä asti ja kävellyt satamasta monta kilometriä kuumassa kesäillassa saadakseni syödä sopivan tulisen etelä-intialaisen aterian, ja sitten minulle tarjoiltiinkin joka-tallinnalaisen-naisen helpostisyötävä ja lähes mauton paksuhko suolainen pannukakku.

Onneksi huomasin ravintolan menuusta huomautuksen, että ”Köik road saab teha rohkem ja vähem vurtsikas”, mikä tarkoitti sitä, että ruoat voitaisiin valmistaa enemmän tai vähemmän maustettuina jokaisen asiakkaan yksilöllisten makunystyröiden mukaan. Niinpä rohkenin kysyä, onnistuisiko heiltä chili paneer, vaikkei sitä menuussa mainittukaan. Palvelu pelasi ja riemu oli suuri, kun annos saapui pöytään. Se maistui juuri sopivan tuliselta, niin että sen juuri ja juuri pystyi kyyneleittä syömään. Jouduimme jopa tilaamaan toisen vastaavan annoksen, sillä niin maistuvaa se oli.

Ravintola-ilta oli pelastettu ja paluumatka hotellille sujui mukavasti kävellen auringon laskiessa samanaikaisesti mailleen.

Chili paneer eli chiliä ja juustoa
Chili paneer eli chiliä ja juustoa

Entä menisinkö sitten uudestaan syömään tähän Banana Leaf -ravintolaan Tallinnassa? Kenties, mutta tällöin varmaankin välttäisin sikäläistä paneerjuustoa, jossa ilmeisesti oli niin paljon e-lisäaineita, että ne aiheuttivat terveydellisiä haittoja, jotka onneksi olivat suht lyhytkestoisia vaivoja. Ruoka ja sisustus saivat kolme tähteä viidestä.

Sittemminhän Helsinkiinkin avattiin kaikkien aikojen ensimmäinen etelä-intialainen ravintola, josta kirjoitin elokuussa 2020.

Lue myös miten matka Helsingistä Tallinnaan taittui ja missä yövyin Tallinnassa ollessani.

Voit lukea tämän postauksen myös englanniksi: South Indian restaurant in Tallinn