Gothic Modern -näyttely Ateneumissa – täynnä kuolemaa, kärsimystä ja suurta suosiota
Helsingin Ateneumin taidemuseossa on tällä hetkellä meneillään näyttely, joka on herättänyt valtavaa huomiota ja rikkonut kävijäennätyksiä. Gothic Modern -näyttely tuo esiin taiteen synkimmät sävyt ja pureutuu teemoihin, jotka ovat yhtä aikaa sekä pelottavia että kiehtovia: kuolema, kärsimys sekä niiden taiteellinen ilmaisu. Näyttely on avoinna enää noin kuukauden ajan, joten nyt on hyvä hetki suunnata tutustumaan tähän ainutlaatuiseen taide-elämykseen.
Synkkä ja kaunis matka taiteen ytimeen
Gothic Modern -näyttely esittelee, miten 1800- ja 1900-luvulla taiteilijat ovat kuvanneet luurankoja, kuolemaa ja muita tummasävyisiä aiheita teoksissaan. Näyttely ei kuitenkaan jää pelkästään synkistelyksi, vaan avaa katsojalle myös oivalluksia taiteen monista merkityksistä sekä siitä, miten vaikeita teemoja on voitu käsitellä eri aikoina. Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten ihmiset ovat kohdanneet oman kuolevaisuutensa eri aikakausina ja kulttuureissa.
Sain kesällä 2024 Itä-Euroopan taidemuseoita kiertäessäni aimo annoksen kirkollista taidetta silmilleni, joten se ei jaksanut enää napata mukaansa tänä vuonna, mutta Karl Friedrich Schinkelin öljymaalaus ”Keskiaikainen kaupunki joen varrella”, 1815, viehätti kuitenkin taituruudellaan ja näytti samalta kuin eräät goottilaiset kirkkorakennukset Euroopassa yhä näyttävät, yli 200 vuotta myöhemmin. Muita näyttelyn tärppejä olivat Akseli Gallen-Kallelan ”Rauman kirkko” vuodelta 1905, sillä luulin kauempaa katsoessani, että se kuvasi iki-ihanaa Porvoon Tuomiokirkkoa.
Helene Schjerbeckin öljymaalaus ”Ovi” vuodelta 1884 olisi voinut olla abstraktia tätä päivää postmodernien kehyksien kera, tai jopa ilman kehyksiä. Yksinkertaisuudessaan se oli yksi näyttelyn mukavimpia töitä.
Hugo Simbergin ”Kuoleman puutarha” vuodelta 1896 jaksoi yhä hämmästyttää pienellä koollaan ja sillä, että tekniikkana oli kyseessä vesiväri ja guassi. Ei siis öljyväri tai grafiikka, niinkuin ensialkuun voisi koon perusteella luulla. Melkein kuin olisi katsonut fiktiivistä kännykän ruutua 1800-luvun lopulta. Ateneumissa oli itse asiassa hyvinkin paljon Hugo Simbergin töitä esillä.
Lisäksi Gothic Modern -näyttelyssä esillä ollut Akseli Gallen-Kallelan nuottikaappi ihastutti myös kauneudellaan ja kaiverruksillaan. Sen yläpuolelle ripustettu Gerard Davidin maalaus 1500-luvun alkupuolelta, nimeltään ”Madonna ja Jeesus-lapsi”, yllätti imettävän äidin paljaan rinnan näyttämisellä: Koska se, mikä oli naiselle sallittua jo 1500-luvun taidemaalauksessa on yhä sallittua 500 vuotta myöhemminkin, 2020-luvun Instagramissa. Mutta vain se.
Edvard Munchin maalauksia oli Ateneumissa useampikin esillä ja ne olivat minulle SE juttu tässä näyttelyssä. Katson niitä mielelläni useamminkin.
Näyttelyn suosio haastaa kävijöitä
Näyttelyn suuri suosio on aiheuttanut sen, että Ateneumin salit ovat olleet lähes täpötäynnä molemmilla kerroilla, kun olen yrittänyt vierailla siellä. Ensimmäisellä kerralla en viitsinyt edes yrittää kurkistella muitten selkien takaa. Kannattaa siis varautua väkijoukkoihin ja mahdollisesti jonottamiseen. Paras aika vierailla näyttelyssä saattaa olla viikonloppuna ennen klo 17, siis juuri ennen museon sulkemisaikaa, jos haluaa nähdä teoksia ilman yleisöä. Mutta toisaalta, goottityyliin pukeutunut nuoriso on näyttelyssä aika valokuvauksellista ja näkemisen väärtiä myös.
Näyttelykierroksen reitti vaikuttaa kokemukseen
Gothic Modern -näyttely on rakennettu siten, että teosten järjestys vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten näyttelyn kokee. Suosittelen aloittamaan kierroksen vasemmasta ovesta. Näin pääset lopettamaan näyttelyn katsomisen valoisampiin ja toiveikkaampiin töihin, jotka löytyvät näyttelyn oikeanpuoleisesta salista. Tämä järjestys voi tehdä Gothic Modern -näyttelykokemuksesta tasapainoisemman ja estää tuntemasta liian suurta synkkyyttä, kun astut näyttelystä takaisin ulos Helsingin pimeään ja sateiseen talviseen kaamokseen.
Kannattaako mennä?
Ehdottomasti! Gothic Modern -näyttely on tietysti ainutlaatuinen tilaisuus nähdä taidetta, joka koskettaa syvältä ja haastaa ajattelemaan. Vaikka teemat ovat raskaita, näyttely tarjoaa myös kauneutta ja perspektiiviä, joita ei helposti unohda. Mutta varaudu siihen, ettei näyttely välttämättä piristä. Ota siis hetki itsellesi ja anna taiteen johdattaa sinut maailmaan, jossa kuolema ja elämä ovat yhtä aikaa esillä – juuri niin kuin ne taiteen kautta voivat olla. Ja näyttelyn jälkeen käy vaikka hyvässä kahvilassa ja nauti kuppi kuumaa piristävää teetä.
Helsingin Ateneumin jälkeen Gothic Modern -näyttely tullaan näkemään Oslon Nasjonalmuseetissa ja Wienin Albertinassa.
Lue myös:
