Ateneumin taidemuseo Helsingissä talviaikaan
|

Moderni nainen ja Vuoropuhelua -näyttelyt Ateneumissa

*blogiyhteistyössä Ateneum

Ateneumin Taidemuseossa Helsingissä aukesivat tänään näyttelyt Moderni nainen sekä Vuoropuhelua. Näyttelyt ovat avoinna 10.2.-27.3.2022, jonka jälkeen Ateneum sulkee ovensa usean kuukauden ajaksi ilmastointiremontin vuoksi.

MODERNI NAINEN

Moderni nainen -näyttely Ateneumissa kertoo 1900-luvun modernismista suomalaisten naisten tekemän taiteen avulla. Näyttelyssä nähdään teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Hilda Flodin, Sigrid af Forselles, Gunvor Grönvik, Eila Hiltunen, Lea Ignatius, Helmi Kuusi, Laila Pullinen, Essi Renvall, Sigrid Schauman, Helene Schjerfbeck, Elga Sesemann ja Ellen Thesleff.

Oli mielenkiintoista huomata, että moni näistä taiteilijoista teki taiteen ohella muutakin, kuten esim. työskenteli opettajana, käsityöläisenä ja kriitikkona, kuten elämänkertatiedoissa kerrottiin. Hilda Flodinin määrätietoinen ilme omakuvassaan 120 vuoden takaa toimi kannustavana esimerkkinä nykypäivän taiteilijallekin.

Sigrid Schaumanin maalaamissa muotokuvissa esiintyi Schjerfbeckimäistä suurpiirteisyyttä, jolla kasvojen ikääntymisen esittämisen pystyi helposti välttämään ja henkilö saatiin näyttämään iättömältä. Tai jopa kuolleelta luurangolta, kuten Schaumanin omakuvassa.

Mielenkiintoisia yllätyksiä olivat juurikin Schjerbeckin maalaukset, joista yhä löytyy jotain uutta. Ainakin minulle, jolta Schjerbeckin juhlanäyttely Ateneumissa jäi aikoinaan väliin. En nimittäin ollut ennen huomannut, että tunnettu mustataustainen omakuva vuodelta 1913 sisältää taiteilijan nimen jokseenkin tyylittömästi tikkukirjaimin kirjoitettuna kuvan yläreunaan. Schjerfbeckin punatäpläinen omakuva sai puolestaan pohtimaan, miksi intialainen bindi oli asetettu alahuuleen otsan sijaan.

Taiteilija Helmi Kuusi oli puolestaan aivan uusi nimi minulle. Ehkä siksi, ettei perinteinen grafiikka ole koskaan ollut minun tapani tehdä kuvia. Mutta hänen teoksensa ihastuttivat, sillä niissä oli vanhojen mustavalkokuvien tuntua, mutta vielä valokuvaa enemmän lämpöä ja syvyyttä.

Elga Sesemann oli myöskin uusi nimi minulle ja näyttelyssä oli nähtävillä hänen suurpiirteisesti palettiveitsellä maalaamiaan öljyväritöitä, jotka ilahduttivat katsojaa. Sesemannin omakuva vuodelta 1946 oli päätynyt myös Ateneumin julkaiseman kovakantisen näyttelystä kertovan Moderni Nainen -pokkarikirjan kansikuvaksi.

Lea Ignatiuksen teos Helle vuodelta 1974 hehkui yhä kehyksissään ateneumin seinällä, 48 vuotta valmistumisensa jälkeen ja 22 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen. Luulin äkkisältään myös löytäneeni QR-koodin Ignatiuksen teoksesta Sampo II, vaikkei tuo tekniikka ollutkaan silloin vuonna 1976 vielä käytössä. Itse käytin QR-koodia toistaiseksi viimeisimmässä reaalitaidenäyttelyssäni vuonna 2020.

Ohessa pieni näyttelybuffi Ateneumin näyttelyistä Moderni nainen ja Vuoropuhelua, jotka ovat esillä 10.2.-27.3.2022

VUOROPUHELUA

Toisena näyttelynä samanaikaisesti Ateneumin ylimmässä kerroksessa nähdään Elina Brotheruksen ja Hannele Rantalan yhteisnäyttely Vuoropuhelua. Taiteilijaystävyksillä on ikäeroa kuin äidillä ja tyttärellä konsanaan, mutta se ei menoa näytä haittaavan. Oli virkistävää nähdä, kuinka Brotherus näytti normaaliudelle keskisormea.

Brotheruksen teoksista erityisesti Edith Södergran peilissä (2021) ja Photograph as Window (2017) sekä videoinstallaatio vihreän sifonkihuivin ja tuulen kera ilahduttivat mieltä. Elina Brotheruksen teoskokonaisuus Self-Portraits with Self-Portraits puolestaan todisti, että naisetkin vain kaunistuvat vanhetessaan.

Näyttelyssä tehtiin myös kunniaa varhaisille ja vähälle huomiolle jääneille naisvalokuvaajille, kuten Emmi Fock, Nancy Pietinen, Hilja Raviniemi, Edith Södergran, Petra Tiirikkala sekä Kuvasiskot.

Ja nyt, kun nähtyäni tämän upeateemaisen näyttelyn, Suomen hiihtäjänaiset hiihtivät vielä kaksi olympiamitalia tänään Pekingissä, ja hopea tuli ainoastaan 4 sadasosan sekunnin erolla kultamitaliin, on suomalaisena naisena olemista totisesti juhlistettava.

Helmikuinen Ateneumin taidemuseo Helsingin keskustassa
Helmikuinen Ateneumin taidemuseo Helsingin keskustassa

Voit lukea tämän postaukseni myös englanniksi osoitteessa indivue.com

Lue lisää matkailusta Helsingissä visuaalisesta matkaoppaastani INDIVUE – Matka Suomeen!

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *