Kirja-arvio: Kansallispuistot tutuiksi – Salaiset Kansiot

*mainos: arvostelukappale saatu readme.fi

Sain osallistua Paula ja Pepe Forsbergin uuden Kansallispuistot tutuiksi – Salaiset Kansiot -kirjan julkistustilaisuuteen, ja pääsin samalla tutustumaan teokseen, joka saattaa hyvinkin olla yksi kattavimmista Suomen kansallispuistoista koskaan julkaistuista kirjoista.

Tämä vuonna 2026 julkaistu 486-sivuinen teos vie lukijan syvälle Suomen 41 kansallispuiston historiaan, salaisuuksiin, luontoon ja retkeilymahdollisuuksiin. Kirjan on julkaissut Readme.fi, ja sen erityispiirteenä ovat ainutlaatuiset tarinat, joita ei löydy tavallisista retkeilyoppaista. Mukana on myös tekijöiden päiväkirjamerkintöjä, havaintoja luonnosta sekä käytännön vinkkejä jokaisen kansallispuiston tutkimiseen.

Lisäksi kirjan QR-koodit avaavat pääsyn digitaaliseen lisämateriaaliin, mikä tekee teoksesta modernin yhdistelmän perinteistä kirjaa ja sähköistä tietopakettia.

Mitä Helvetinjärvelle kuuluu?

Aloitin kirjan lukemisen Helvetinjärven kansallispuiston sivuilta, koska paikka oli minulle entuudestaan tuttu.

Vierailin Helvetinjärvellä vuosikymmeniä sitten, saatuani ajokortin. Tuohon aikaan kiersin Suomea autolla aina kun mahdollista. Tämä siis ennen muuttoani Helsinkiin, jolloin auton omistaminen oli taloudellisesti mahdollista. Helvetinjärven jylhät maisemat jäivät mieleeni jo tuolloin, mutta kirjan avulla sain kokea tutun paikan aivan uudesta näkökulmasta.

Karhuja, ilveksiä ja kiehtovaa historiaa

Kirja yhdistää kiehtovasti luonnon, historian ja ihmisten tarinat.

Oli yllättävää lukea, että vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa suurpedot kuuluivat alueen arkeen: Helvetinjärven seudulla liikkui muun muassa karhuja ja ilveksiä. Tänä päivänä alueella retkeilevä matkailija ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka erilainen ympäristö oli vain runsas sata vuotta sitten.

Myös alueen kulttuurihistoria osoittautui kiinnostavaksi. Kirjan mukaan Helvetinjärven dramaattiset maisemat ovat innoittaneet taiteilijoita jo kauan. Puistossa ovat vierailleet niin kulttuurivaikuttajat, luonnonsuojelijat kuin poliittiset päättäjätkin.

Mutta kun seisoo Helvetinkolun korkeiden kallioseinämien edessä, ymmärtää kyllä miksi.

Otin aikoinaan kuvia Helvetinjärven maisemista filmikameralla, enkä nyt tähän hätään jaksa mennä valokuva-albumia varastosta skannailemaan tähän blogiin, mutta oppaastakin löytyy kyllä kuva Helvetinkolusta. Tosin yllättäen hieman heilahtanut valokuva, ja ilman auringonpaistetta. Lisäksi on muutama terävämpi kuva muista Helvetinjärven maisemista. Jotka, jos rehellisiä ollaan, voisivat olla melkein mistä tahansa päin Suomea.

Oppaaseen ei ole kuvattu niitä puunjuurien halkomia polkuja, joita pitkin Helvetinkolulle piti kulkea, eikä oppaassa mainita, että se matka parkkipaikalta kolulle tuntui aika pitkältä, joten eväät on hyvä olla mukana. Se pitää päätellä itse. Oppaassa ei myöskään oltu kuvattu sitä viehättävää järvenrantaa kolun alapuolella, tai sitä, miten vesi kimmelsi heinäkuisessa auringonpaisteessa, kun siellä kävin, tai niitä kauniita koivuja, jotka kasvoivat järven rannalla. Vaan mistäpä minä tiedän, ovatko ne siellä enää nyt, vuonna 2026. Kirjan valokuvista en siis Helvetinjärven kansallispuistoa tunnista, paitsi sen tunnusomaisen kolun.

Maisema, jonka juuret ulottuvat 200 miljoonan vuoden päähän

Kirja avaa ansiokkaasti myös kansallispuistojen geologista historiaa.

Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä, ja sen tunnetut rotkolaaksot ovat syntyneet maan kuoren siirrosten ja halkeamien seurauksena mahdollisesti jopa noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Tämä tieto antaa maisemalle aivan uuden mittakaavan. Kyse ei siis ole vain kauniista retkikohteesta, vaan luonnonvoimien muovaamasta kokonaisuudesta, jonka historia ulottuu kauas ihmiskunnan syntyä edeltävään aikaan.

Lisäksi kirjassa käsitellään myös alueen kasvillisuutta sekä erilaisia tarinoita Helvetinjärven nimen alkuperästä.

Lakritsia metsästä

Yksi Kansallispuistot tutuiksi – Salaiset kansiot -kirjan viehättävimmistä puolista on sen tapa nostaa esiin pieniä yllättäviä yksityiskohtia.

Se kertoo, että esimerkiksi kallioimarteen juurakosta voi maistaa lakritsia muistuttavan maun. Tämä on juuri sellainen tieto, johon harva törmää tavallisessa matkailuesitteessä mutta joka tekee luonnossa liikkumisesta entistä kiinnostavampaa.

Tällaiset havainnot kannustavat katsomaan luontoa tarkemmin ja löytämään uusia asioita myös tutuista paikoista.

Käytännön opas retkeilijälle

Tarinoiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti käytännön hyötyä.

Mukana ovat tiedot reiteistä, nähtävyyksistä, pysäköintialueista, telttailumahdollisuuksista sekä melontareiteistä. Jokaisen kansallispuiston kohdalla on uusia vinkkejä, jotka auttavat suunnittelemaan vierailua.

Tässä näkyy myös Kansallispuistot tutuiksi -yhteisön merkitys. Sen Facebook-ryhmässä on jo lähes 300 000 jäsentä, ja monet heistä ovat osallistuneet tiedon keräämiseen kirjaa varten. Tuloksena on poikkeuksellisen laaja tietopaketti, jossa yhdistyvät asiantuntijatieto ja tavallisten retkeilijöiden kokemukset.

Kirja, joka herättää matkakuumeen

Paula ja Pepe Forsberg tunnetaan Suomen johtavina kansallispuistoasiantuntijoina, ja heidän osaamisensa näkyy kirjassa hyvin.

Historia, geologia, luonto, retkeilyvinkit ja henkilökohtaiset kokemukset nivoutuvat siinä yhteen tavalla, joka tekee lukemisesta sekä viihdyttävää että opettavaista. Kirjaa on helppo lukea, vaikka vain yksi kansallispuisto kerrallaan, mutta samalla se herättää mielenkiinnon nähdä lisää.

Enkä voi olla miettimättä, kuinka monta Suomen kansallispuistoa minullakin on vielä kokematta. Mutta toki se johtuu vain siitä, että asun Helsingissä ja minulla ei ole autoa.

Jos siis joku keksisi vielä kevyen ja mukanakulkevan glamping-rinkan, täydellisen teltan, aidosti myrkyttömän mutta tehokkaan hyttys- ja mäkäräsuojan sekä punkin- ja kyykäärmeenkarkottimen että automaattisesti ajavan auton, joka kuljettaisi retkeilijän suoraan kansallispuiston portille, niin Suomen kansallispuistot tulisivat varmasti tutuiksi yksi toisensa jälkeen. Ja jokaisena vuodenaikana. Niin suuri rikkaus ne ovat.

Mutta kuulin myös huhua, että Kansallispuistot tutuiksi -Facebook-ryhmästä voisi mahdollisesti järjestyä kimppakyytejä Suomen kansallispuistoihin.

Onneksi niissä kulkemiseen löytyy nyt erinomainen apuväline, erinomainen kirja: Kansallispuistot tutuiksi – Salaiset Kansiot. Retkeilyopas ja matka Suomen luonnon historiaan, salaisuuksiin ja tarinoihin. Sopii niin satunnaiselle päiväretkeilijälle kuin kokeneelle luonnossa liikkujallekin, joka haluaa nähdä tutut maisemat uudella tavalla.

Arvosana: 5/5