Takaisin Mumbaissa
Viimeisiä päiviä viedään –
olen ollut jo pari yötä Mumbaissa ja piakkoin on lento takaisin Suomeen.
Sää on täällä nyt siedettävän kuuma.
. . .
Viimeisiä päiviä viedään –
olen ollut jo pari yötä Mumbaissa ja piakkoin on lento takaisin Suomeen.
Sää on täällä nyt siedettävän kuuma.
. . .
Intian liikenne on kaoottista, mutta siinä toimii oma logiikkansa. Kaukana länsimaiden säännöistä, liikenne perustuu neuvotteluun ja vuorovaikutukseen. Tässä ympäristössä lehmä on pyhä ja sillä on etuajo-oikeus, mikä kuvastaa intialaista elämänasennetta.
Intian Mapusassa tapasin pienen musisoivan holikulkueen, joka hyökkäsi kimppuuni värijauheineen ja väritti minulle sinivihreät posket…
”Vadelmat ovat makeita, hieman happamia ja supistavia ja viilentäviä ja niiden ’vipaka’ on pistävä. Ne stimuloivat vataa ja rauhoittavat kapha doshaa.”
Helmikuun lopussa Goassa järjestettiin nelipäiväiset karnevaalit, Viva Carnaval. Karnevaalikulkueita pääsi seuraamaan eri päivinä Panjimissa, Calangutessa, Vascossa ja Mapusassa. Oheiset kuvat ovat Mapusasta tiistailta.
Keskiviikkoisen Anjuna Flea Marketin päätteeksi monen kansallisuuden muodostama Kundalini Airport esiintyy yhdessä rantaravintoloista.
Se poikkeaa Goan muista tunnetuista rannoista olemalla luonnollisen kaunis – siellä ei ole rantaravintoloita eikä auringonpalvojia.
…paikalliset tiesivät kertoa, että ”jos juhlat on loppu, niin ne on loppu. Taksikuskit vaan kerää tyypeiltä hieman ylimääräistä kierrättämällä niitä juhlien perässä…
Viimeisen kolmen kuukauden aikana täällä on satanut vain kerran, kevyesti eräänä marraskuisena iltana. Muutoin: auringonpaistetta, auringonpaistetta
Suomalaisille tuttujen polttareiden sijaan täällä morsiusparille järjestettiin kookosmaidossa kylvetys, Goan roomalaiskatoliseen tapaan, pari päivää ennen häitä.
Kirjoitin muuten siitä Party Smartista alkuvuodesta, ja nyt on se lääke testattu. Tuntuu toimivan. No more hangovers
Taiteilijalaadun värit, pensselit ja paperit ovat täällä niin edullisia, että aivan itkettää ilosta. Toki kansainväliset merkit, kuten Winsor&Newton, ovat kovassa hinnassa kuten Suomessakin
Eipä olisi sitäkään uskonut, että maitoallerginen laktoosi-intolerantikko saisi vielä joskus elämässään herkutella kivuitta lehmänmaidolla
Kun vuosi vaihtui, ilotulitukset olivat vertaansa vailla, vielä näyttävämpiä kuin jouluaattona. Koskaan missään en ole kokenut vastaavaa. Minne vain päänsä käänsi, upeat raketit räiskyivät, puolen tunnin ajan, ja rahaa ei niissä säästelty. Musiikki pauhasi, meri pauhasi ja ihmisjoukko kohahteli ihastuksissaan
Matkabloggaaja Intiassa vuonna 2005. Autenttisia tunnelmia Pohjois-Goasta, asunnon etsimisestä sekä Goan talvesta nettikahvilasta käsin -”Kysyin eräältä tarjoilijalta, miksi heidän beachshackinsä tuolit ovat kauttaaltaan kosteat ja hän selitti minulle vakavana, että ’because it’s snowing’.”
…Mutta yksi lippu sieltä erottui joukosta ollen ainut täysin ehjä ja loistaen yhä kirkkain, sinivalkoisin värein. Kyllä. Se oli Suomen lippu. Notta kyllä kelepas meikälääsen sillä rannalla jolokotella..
Valokuvia Goan Anjunasta
Oheinen kuva Goan rannalta löytyneistä simpukankuorista on postattu blogiin Goasta vuonna 2005. Tässä tekstipäivitys kuvapostaukseen vuonna 2024: Intialaiset simpukankuoret Intialaiset simpukankuoret ovat olleet käytännöllisiä että symbolisia esineitä monissa yhteyksissä. Tässä lyhyt katsaus näihin kiehtoviin esineisiin: Historiallinen merkitys Kulttuurinen merkitys Ekologinen ja taloudellinen merkitys Nykyaikaiset sovellukset Lue lisää: