Rintasyövän surulliset kasvot Intiassa: Tarina kahdesta naisesta
Arvioitu lukuaika: 7 minuuttia
Syy, miksi päätin käsitellä rintasyöpää tässä blogissani on se, että parhain ystäväni Intiassa kuoli tänä keväänä rintasyöpään. Hän oli älykäs, koulutettu, käsistään taitava, suloinen, kaunis nainen ja mitä hyväsydämisin ihminen. Koronarajoitusten ja -pelkojen vuoksi hänen syöpädiagnoosinsa saaminen tapahtui kuitenkin liian myöhään. Onneksi ehdin nähdä hänet vielä elävänä, kun kansainväliset matkustusrajoitukset koronan vuoksi poistuivat viime vuonna.
Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syövistä naisilla ympäri maailman, eikä Intia ole tässäkään poikkeus. Vaikka monissa länsimaissa on jo tehty merkittäviä edistysaskelia rintasyövän havaitsemisessa ja hoidossa, kohtaavat Intiassa monet naiset kuitenkin edelleen haasteita, jotka voivat johtaa kuolemaan.
1. Intian tilastot
Intiassa rintasyöpä on noussut yhdeksi yleisimmistä syöpämuodoista. Tämän kasvun takana on monia syitä, kuten lisääntynyt tietoisuus, muuttuvat elämäntavat, väestön ikääntyminen sekä geneettiset tekijät.
2. Tietoisuuden puute
Monilla alueilla Intiassa tietoisuus rintasyövästä on edelleen alhaista. Naiset eivät ehkä ole tietoisia syövän oireista tai heillä ei ole pääsyä tarvittaviin tietoihin tai koulutukseen, mikä voisi auttaa heitä tunnistamaan varhaisia sairauden merkkejä.
3. Mammografiapalveluiden puute
Mammografia on yksi tärkeimmistä rintasyövän varhaisen havaitsemisen välineistä, mutta en tiedä, miten yleisiä tällaiset palvelut Intian eri alueilla ovat. Mammografian puuttuminen tekee varhaisen diagnoosin saamisesta vaikeaa, mikä puolestaan voi vaikuttaa lopullisiin hoitotuloksiin.
4. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset esteet
Jotkin kulttuuriset tai yhteiskunnalliset normit saattavat estää naisia hakeutumasta hoitoon. Perheen tai yhteisön paine, pelko stigmatisoinnista tai taloudelliset esteet voivat ehkä olla yleisiä syitä sille, miksi naiset eivät hae hoitoa ajoissa.
5. Hoitomahdollisuudet ja saatavuus
Vaikka Intia on edistynyt monilla terveydenhuollon aloilla, rintasyövän hoitoon liittyvät palvelut voivat edelleen olla epätasaisesti jakautuneita koko maassa.
Rintasyövän aiheuttamat kuolemat ovat kasvava huolenaihe, ja se korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta, parantaa palveluiden saatavuutta ja käsitellä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia esteitä, jotka estävät naisia hakeutumasta hoitoon. Kansallisen tason toimet, kuten koulutusohjelmat, terveydenhuollon infrastruktuurin parantaminen ja rintasyövän varhaisen havaitsemisen ja hoidon strategiat voivat auttaa vähentämään rintasyöpäkuolemia Intiassa.
Rintasyöpä tappaa, Intiassakin
Puhuttaessa rintasyövästä Intiassa, maassa, joka paraikaa tavoittelee laskeutumista kuun pinnalle, on vaikea sivuuttaa niitä sydäntä särkeviä henkilökohtaisia tarinoita, jotka kertovat syövän vakavuudesta ja sen aiheuttamista haasteista. Yksi näistä tarinoista kertoo hyvästä ystävästäni, jonka muutaman kokkausvideon olette vuosien mittaan blogissani nähneet.
Olimme olleet ystäviä jo reilun vuosikymmenen ajan ja matkustaneet paljon yhdessä, kun hänen diagnoosinsa yllätti meidät kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vaikka hän oli ollut tietoinen, että lääkäriin pitäisi mennä, oli hän lykännyt tutkimuksiin menoa koronapelkojen ja ulkonaliikkumisrajoitusten vuoksi Intiassa. Ja sitten kun hän lopulta pääsi tutkimuksiin, kertoi lääkäri hänen olevan syövän neljännessä ja viimeisessä vaiheessa. Seuraavat kaksi vuotta tästä olivat täynnä rankkoja hoitoja, toiveita ja epätoivoa. Hän taisteli urhoollisesti, mutta surullista kyllä, hän ei selvinnyt. Kaksi vuotta on pitkä aika katsoa ystävän taistelua ja surra hänen lähtemistään, voimatta itse tehdä asialle mitään.
Mutta, hänen tarinansa ei ole ainoa. Toinen ystäväntuttavani Intiassa sai juuri äskettäin saman rintasyöpädiagnoosin, ja myöskin vaiheessa neljä. On sydäntäsärkevää nähdä ja kuulla, kuinka naiset kohtaavat näin vakavia terveysongelmia niin myöhäisessä vaiheessa, kun ennuste on jo paljon synkempi.
Miksi näin tapahtuu? Mikä estää naisia tutkimasta rintojaan säännöllisesti ja havaitsemaan poikkeavat kyhmyt ajoissa? Arvaan, että yhtenä tekijänä voisivat olla kulttuuriset normit. Dupatta ja huivi, jonka monet naiset pukevat rintojensa päälle, voivat useillekin symboloida naisen ”kunniaa” ja ”siveyttä”. Tällaiset vaatetusnormit voivat kuitenkin myös estää naisia keskittymästä omaan terveyteensä, voivat saada heidät vähättelemään rintojensa tärkeyttä, unohtamaan elämisen rinta rottingilla tai ylipäätään estää edes puhumasta rintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tällainen vaatetusnormi yhdistettynä muihin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin esteisiin, kuten koulutuksen puutteeseen ja terveydenhuollon saatavuuteen, voivat olla kohtalokkaita kulttuurisia esteitä.
Kun muistelen näitä kahta naista ja monia muita, joiden elämät ovat päättyneet syövän vuoksi, on selvää, että meidän on jatkettava taistelua paremman ymmärryksen, tietoisuuden, koulutuksen ja hoidon puolesta. Tarkoitus on estää näitä tarinoita toistumasta ja siksi onkin purettava esteitä, jotka estävät naisia huolehtimasta terveydestään.
On myös tärkeää muistuttaa, että rintasyöpä ei ole vain naisten ongelma: se vaikuttaa koko yhteisöön. Siksi myös aviomiesten, poikien, veljien ja isienkin tulee ottaa aktiivinen rooli ja muistuttaa äitejään, sisariaan, vaimojaan ja lapsiaan rintojen säännöllisestä tutkimisesta. Mutta lääkäreitä ja terveydenhoitajia lukuunottamatta ei perheen ulkopuolisten tarvitse siitä muistutella. Rintasyövästä puhuminen pitää kuitenkin tehdä normaaliksi ja helpoksi ja vaikka aihe voi tuntua aralta, ei sitä pidä piilottaa – sen käsittely on elintärkeää. Kuten tiedämme, syövän sairastaminen ei ole haastavaa vain potilaalle itselleen; se on rankka kokemus myös potilaan läheisimmille ihmisille, jotka todistavat rakkaan ihmisen kuihtuvan pois.
Mainitsen lopuksi, vaikka olenkin nyt kertonut surullisia tarinoita, että on olemassa myös toivon pilkahduksia. Tunnen nimittäin myös yhden naisen Intiassa, joka on selvinnyt rintasyövästä. Tämä on osoitus siitä, että varhainen diagnoosi ja oikea-aikainen hoito eivät ole kuolemantuomio, vaan ne voivat antaa potilaalle mahdollisuuden parantua ja elämän jatkua. Jokainen selviytymistarina luo toivoa ja muistuttaa meitä jatkamaan taistelua rintasyöpää vastaan.
Taiteen matka jatkuu
Edesmennyt paras ystäväni oli yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka ovat minua auttaneet 18-vuotisen blogihistoriani aikana. Hän oli myös suurin ja lähes ainut YouTube-fanini. Aina, kun julkaisin uuden YouTube-videon, oli hän aidosti siitä iloinen, ja hänelle niitä YouTube-videoita jaksoinkin tehdä, sillä halusin kertoa hänelle Suomesta ja Euroopasta ja matkoistamme Intiassa. Halusin kertoa niin paljon asioita, mutta kielimuuri tuli usein vastaan. Niinpä sitten tein videoita ja opetin samalla myös häntä tekemään. Ystäväni oli innoissaan omasta ruoanlaittokanavastaan ja on surullista, että kanavan rakentaminen jäi häneltä kesken. Hän oli esimerkiksi todella taitava intialaisten makeisten tekijä. Tässä linkissä vielä edesmennyt ystäväni ja hänen muutama intialaisen ruoan reseptivideo. Ikävä on kova, mutta olen kiitollinen, että sain tuntea hänet ja kiitollinen myös kaikesta, minkä hän opetti. Kuten intialaisten rotileipien tekeminen.
Ystäväni antoi myös luvan kertoa rintasyövästä teillekin. Yksi hänen suurimmista toiveistaan oli, että YouTube-kanavani INDIVUEtv saavuttaisi tarvittavat 1000 tilaajaa ja 4000 katsojatuntia. 1000 tilaajan tavoite ehdittiin saavuttaa, onneksi, ja voi sitä ystäväni ilon määrää, kun hän sen näki – Hän soitti minulle Intiasta asti ja onnitteli, kun tuhat tilaajaa oli saavutettu. Kiitos siis kaikille teille, jotka olette tilanneet YouTube-kanavani – Se oli tärkeä saavutus myös edesmenneelle ystävälleni, jonka pari kokkausvideota yhä kanavaltani löytyvät. Vielä kun saadaan 3500 katsojatuntia videoilleni, jotka kertovat Intiasta ja Euroopasta, niin ystäväni toive on täytetty.
Matka jatkuu.
(Oheiset valokuvaamani kukat ovat Intiasta.)
