Tallinnan risteily ja ravintola Bon Vivant Silja Serenadella

*pr-matka blogiyhteistyössä Tallink | Silja

Niinkuin Instagram-stoorejani seuranneet jo tietävät, käväisin pitkästä aikaa ulkomailla pari viikkoa sitten, vaikkakaan ei silloin vielä koronarajoitusten vuoksi maihin asti päästykään. Nimittäin Silja Serenade – laiva, jolla matkustin – seisoi matkustajineen Tallinnan satamassa koko yön, koskapa kyseessä oli 22h HelsinkiTallinna – Helsinki -risteily. Mukava sitä oli laivan kanneltakin katsella kaunista merellistä auringonlaskua Helsingin ylle ja aamulla vuorostaan auringon nousua Tallinnan taivaalle.

Kesäiset säät todella suosivat kyseistä risteilyä, joten tein siitä musiikkivideon, jonka voit katsoa seuraavaksi. Näet videolla meren ja ravintoloiden lisäksi commodore cabin -hytin ja mm. suklaisen suihkulähteen, joka löytyi Grande Buffetista irtokarkkitaivaan vierestä. Videossa nyt myös englanninkielinen tekstitys. –

Ravintola Bon Vivant Silja Serenadella

Tutustuin Silja Serenade -laivalla sen Bon Vivant -ravintolaan, jossa nautimme Artur Kazaritskin suunnitteleman Menu Nordic -illallisen. Kazaritski on Viron vuoden 2021 Bocuse d’Or kandidaatti.

Menu Nordicin ensimmäinen annos piti sisällään norjalaista kuningasrapua, katajanmarjoja, juuriselleripyreetä ja shampanja-Beurre Blanc -kastiketta. Kyseinen kuningasrapu ja shampanja-Beurre Blanc -kastike sopivat erinomaisesti yhteen niiden kanssa tarjoillun Champagne Marie-Courtin Efflorescence -juoman kanssa, joka oli maultaan erittäin kuivaa.

Kuningasrapua, katajanmarjoja, juuriselleripyreetä ja shampanja-Beurre Blanc -kastiketta

Menun toinen annos sisälsi turskaa voissa, savustettua lardoa, tuoretta kurkkua ja kermaista yrttikastiketta. Turska voissa sopi mainiosti yhteen sen kanssa tarjoillun juoman kera. Juoma oli nimeltään Emrich-Schönleber Halenberg Riesling vuodelta 2016.

Turskaa voissa, savustettua lardoa, tuoretta kurkkua ja kermaista yrttikastiketta

Ruoan kera tarjoiltiin tuoretta lämmintä leipää voin kera, ja oma lämmin gluteeniton leipäni lienee oli parhain gluteeniton leipä, jota olen koskaan syönyt. Kyseinen leipä oli Nutrifreen Panfette, ja sitä löytyi myös Bon Vivantin aamiaisbuffetista seuraavana päivänä. Illallisella lämmin leipä sai voin kera viisi tähteä ja kehut päälle.

Gluteeniton lämpimäksi paahdettu leipä

Menu Nordic -illallisen pääannos koostui paahdetusta ja sienillä täytetystä viiriäisestä Järveotsan tilalta sekä tryffeli-perunapyreestä. Koska itse en lintua syö, sain viiriäisen sijaan lohta tryffeli-perunapyreen kera, joka oli ihan ok ruoka-annos, mutta sen kanssa tarjoiltu punaviini ei välttämättä ollut parhain mahdollinen juoma lohen kera nauttia.

Lohta ja tryffeli-perunapyreetä

Jälkiruoaksi tarjoiltiin paistettu omenamousse, sitruunajogurttikerma ja karamelli-kama -crumble, jonka tilalle pyysin gluteenittoman vaihtoehdon. Gluteeniton sitruunajogurttikerma amaretin ja mintun kera oli myös maku- ja näköaisteja hivelevä jälkiruoka, jonka amaretti koostui voista, sokerista ja mantelijauhosta. Näet kuvat molemmista versioista ohessa.

Jälkiruokaviini oli puolestaan överimakea, mutta aivan ihana vaihtoehto sokerin ystävälle.

Siljan Starlight-yökerhossa katsoin vauhdikkaan ja taidokkaan Rock On! -shown ja kuunnellessani Blasterin livekeikkaa tajusin, millaisessa tyhjiössä olin elänyt koko koronavuoden ilman elävää musiikkia. Juomana minulla oli virkistävä Maaritin erikoinen, jota ei löydy yökerhon listalta, mutta joka tehdään pyydettäessä. Maaritin erikoinen sisälsi mm. rommia ja appelsiinimehua ja se oli koristeltu tuoreilla hedelmillä.

”Maaritin erikoinen”

Aamiaisen söin myös Bon Vivant -ravintolassa, jossa buffet-valikoiman lisäksi sai tilata syötävää suoraan keittiöstä. Valitsin kaurapuuron sijaan mozzarellamunakkaan, joka oli huikea, hienostunut, mutta hieman liian vähäsuolainen aamiaisvaihtoehto. Lisäksi päätin ottaa tavanomaisen aamuteeni sijaan kahvia, ja se oli nappivalinta. Ravintolassa tarjoiltu Kulta Katriinan tumma paahto oli niin hyvää, että oksat pois. Harkitsin sen vuoksi jopa alkaa tyystin kahvinjuojaksi taas.

Lopuksi mainittakoon vielä Siljan Grande Buffetin lounastärpit, jotka olivat hummus ja mansikkajäätelö. Ja tottahan sitä suklaasuihkulähdettä pitää kokeilla, vaahtokarkeilla tai banaaneilla dipaten, suu makeaksi.

Suklaalähde

Matkan aikana Siljan laivalla oli koronan vuoksi maskisuositus, ei maskipakkoa, ja sen verran hyvin kanssamatkustajat kantoivat maskittominakin vastuutaan, että nyt, kun kaksi viikkoa on risteilystä kulunut, voin todeta olevani yhä terveen kirjoissa ja valmis uusiin matkoihin.

Kyseinen Silja Serenaden 22h -risteily Helsingin ja Tallinnan välillä on kuitenkin tältä kesältä ohi, mutta jatkuu silti toisessa muodossa, nimittäin juuri alkaneet Päivä Ahvenanmaalla -risteilyt Silja Serenadella kulkevat juurikin samaa reittiä Helsingistä Tallinnaan, käyden kuitenkin vielä Maarianhaminassa asti kääntymässä. Siinäpä varsin kiehtova irtiotto arkeen, kun Ahvenanmaalla ehtii viettää maissa jopa 8 tuntia. Ja viinin ystäville tiedoksi, ettei tuolla risteilyllä ole laivan tax free -myymälässä mitään rajoituksia ostomäärän suhteen.

Huom. Tämän artikkelin tarkoitus ei ole rohkaista sinua käyttämään alkoholia, joten ethän kommentoi alkoholijuomia.

Lue lisää Maarianhaminan ravintoloista täällä ja tilaa blogini ja somekanavani, niin pysyt matkassa mukana!

Etelä-intialainen ravintola Tallinnassa

Viime syksynä suunnittelin matkaa Tukholmaan, josta olin löytänyt ihanan etelä-intialaisen ravintolan Saravanaa Bhavanin. Tarkoitus oli mennä Tukholmaan heti alkukesästä 2020, kun kesälomat alkaisivat, mutta elämä päättikin toisin tuomalla koronan matkustusrajoituksineen, niin kuin varmaan muistatkin.

Viro oli viime kesänä yksi niistä harvoista turvallisista maista, joihin sai matkustaa, ja minäkin kävin siellä. Yllätys oli mieluinen, kun Tallinnastakin löytyi etelä-intialainen ravintola. Päätin käydä testaamassa sen.

Banana Leaf -ravintola T2 -kauppakeskus Tallinna
Ravintola Banana Leaf Tallinnassa

Tuo ravintola oli nimeltään Banana Leaf ja se sijaitsi tunnetussa T2-ostoskeskuksessa, jonne kävelymatkaa Tallinnan satamasta kertyi muutama kilometri. Toki sinne joukkoliikennevälineilläkin olisi päässyt.

T2-kauppakeskuksessa oli mukava lasikatto ja kattoikkunan läpi siinti valkoinen maailmanpyörä, josta olisi ollut mukava katsella auringonlaskua aterian jälkeen, mutta kauppakeskus suljettiinkin jo klo 21, eikä aikaa huvitteluun illallisen jälkeen jäänyt.

Kauppakeskus T2 kattoikkuna ja sisustus
Kauppakeskus T2 kattoikkuna ja sisustus

Banana Leaf Teekakkosessa ei ollut mikään fancy-ravintola, mutta perussiisti intialainen kauppakeskusravintola, jossa tarjoilijat pyydettäessä pyyhkivät pöydän edellisen asiakkaan jäljiltä.

Banana Leaf -ravintolan pöytä ja tuolit
Banana Leaf -ravintolan pöytä ja tuolit

Ravintolan menu oli lupaava ja sieltä löytyivät mm. vankai pakora, mukka jonna vada, fish varuval ja ambati pappu, joista minulla ei ollut harmainta aavistusta saati kokemusta, mutta päädyin kuitenkin tilaaman perinteisen paneer dosan, vaikka uttapamejakin olisi löytynyt kaikilla mausteilla. Juomaksi valitsin mangolassin, vaikkei sitä valmistettukaan tuoreesta hedelmästä.

Dosa Banana Leaf -ravintolassa
Dosa Banana Leaf -ravintolassa
Mangolassi Tallinnassa
Mangolassi Tallinnassa

Lähes vuosi oli ehtinyt kulua edellisestä etelä-intialaisesta ateriastani, joten meinasin hieman pettyä, kun dosa olikin vain okei, sen sijaan että se olisi ollut ihanan ohut ja rapea makuelämys mukavasti maustetun ja sopivan tulisen paneerjuuston kera.

Olin tullut Helsingistä asti ja kävellyt satamasta monta kilometriä kuumassa kesäillassa saadakseni syödä sopivan tulisen etelä-intialaisen aterian, ja sitten minulle tarjoiltiinkin joka-tallinnalaisen-naisen helpostisyötävä ja lähes mauton paksuhko suolainen pannukakku.

Onneksi huomasin ravintolan menuusta huomautuksen, että ”Köik road saab teha rohkem ja vähem vurtsikas”, mikä tarkoitti sitä, että ruoat voitaisiin valmistaa enemmän tai vähemmän maustettuina jokaisen asiakkaan yksilöllisten makunystyröiden mukaan. Niinpä rohkenin kysyä, onnistuisiko heiltä chili paneer, vaikkei sitä menuussa mainittukaan. Palvelu pelasi ja riemu oli suuri, kun annos saapui pöytään. Se maistui juuri sopivan tuliselta, niin että sen juuri ja juuri pystyi kyyneleittä syömään. Jouduimme jopa tilaamaan toisen vastaavan annoksen, sillä niin maistuvaa se oli.

Ravintola-ilta oli pelastettu ja paluumatka hotellille sujui mukavasti kävellen auringon laskiessa samanaikaisesti mailleen.

Chili paneer eli chiliä ja juustoa
Chili paneer eli chiliä ja juustoa

Entä menisinkö sitten uudestaan syömään tähän Banana Leaf -ravintolaan Tallinnassa? Kenties, mutta tällöin varmaankin välttäisin sikäläistä paneerjuustoa, jossa ilmeisesti oli niin paljon e-lisäaineita, että ne aiheuttivat terveydellisiä haittoja, jotka onneksi olivat suht lyhytkestoisia vaivoja. Ruoka ja sisustus saivat kolme tähteä viidestä.

Sittemminhän Helsinkiinkin avattiin kaikkien aikojen ensimmäinen etelä-intialainen ravintola, josta kirjoitin elokuussa 2020.

Lue myös miten matka Helsingistä Tallinnaan taittui ja missä yövyin Tallinnassa ollessani.

Voit lukea tämän postauksen myös englanniksi: South Indian restaurant in Tallinn

Eckerö Line ja m/s Finlandia syksyllä 2020 + video

*Blogiyhteistyö: Matkan tarjosivat Visit Estonia, Visit Tallinn, Tallink | Silja Line, Eckerö Line ja Viking Line

Mitä yhteistä on Eckerö Linella ja Indivuella? – Molemmat ovat nimestään huolimatta suomalaisia. Ja molemmat pitävät matkustamisesta.

Niin, minulla oli ilo matkustaa Tallinnasta Helsinkiin Eckerö Linen m/s Finlandia -laivalla syyskuussa 2020 ja tutustua tähän kolmanteen laivayhtiöön, joka on seilannut Helsingin ja Tallinnan väliä ja jo yli 25 vuotta. Ohessa video matkasta –

Helsinki Tallinna –välin kovasta kilpailusta huolimatta Eckerö Line, tämä ainoa Suomen lipun alla seilaava yhtiö, on vuosi vuodelta onnistunut nostamaan matkustajamääriään. M/S Finlandia aloitti liikennöinnin vuonna 2013 ja syksyllä 2016 laivalla matkusti jo sen viides miljoonas matkustaja. Yksistään vuonna 2019 oli Eckerö Linen matkustajamäärä noin 1 890 000.

Viime vuonna, kesän 2019 alussa, Eckerö Line hankki toisen aluksen, Finbo Cargon, Helsinki-Tallinna-reitilleen. Erona oli se, että kun m/s Finlandia lähti Länsisatamasta, kulkee Finbo Cargo Vuosaaresta Tallinnan Muugaan kuljettaen rahdin lisäksi myös automatkustajia.

Ihan heti ei tule ajatelleeksi, laivaristeilyjen ja merimatkailun ollessa se näkyvin osa, että samanaikaisesti lähes 80 prosenttia kaikista Suomeen tuotavista kulutustavaroista kuljetetaan meritse ja meriteitse tapahtuvan viennin osuus on puolestaan n. 90 prosenttia koko viennistä. Nuo luvut pitävät sisällään mm. teollisuuden tarvitsemat varaosat ja valmistamat tuotteet, sekä elintarvikkeet ja lääkkeet.

Juuri tällä hetkellä Suomen ja Viron välisen lauttaliikenteen tilanne näyttää kuitenkin loppuvuoden osalta epävarmalta. Eckerö Linen mukaan matkustusrajoitukset ovat tehneet liiketoimintaan syvän loven ja asiakasmäärät ovat pudonneet jopa 90 %. Vaikka rahti kulkee ja työmatkailu sallitaan, ei se riitä turvaamaan kannattavaa liiketoimintaa varustamoille. Pahimmassa tapauksessa, ilman erityistoimia, Suomi voi menettää kansallisen laivastonsa ja maan huoltovarmuus heikkenee.

Koronasuojatoimenpiteitä laivalla syksyllä 2020

Vaikka syyskuussa 2020 ei matkustusrajoituksia Suomen ja Viron välillä vielä ollut, näytti m/s Finlandia melko autiolta, kuten oheiselta videoltakin voit nähdä. Ehkä osittain sen vuoksi, mutta myös Eckerö Linen koronaviruksen vuoksi tehtyjen turvallisuustoimenpiteidenkin, tunsin oloni matkustajana turvalliseksi.

Laivoilla ja terminaaleissa oli nimittäin käytössä tehostetut siivouskäytänteet ja pintojen desinfiointi. Turvakuulutukset muistuttivat asiakkaita etäisyyden pitämisen tärkeydestä koko matkan ajan ja laivan saapuessa satamaan. Lisäksi laivojen diginäytöillä muistutettiin käsienpesun tärkeydestä ja infograafit samoilla näytöillä muistuttivat etäisyyden pitämisestä ja oikeasta tavasta yskiä hihaan. Laivojen palvelupisteillä ja kassoilla oli lattiassa teippejä, jotka myös muistuttivat välimatkojen pitämisestä ja käsidesiä oli palvelupisteillä tarjolla.

Lähtöselvityksessä ja laivalla asiakas pystyi maksamaan vain kortilla eikä käteistä voinut käyttää. Asiakaspalvelupisteissä ja kassoilla oli pisarasuojat ja lisäksi laivoilla oli myynnissä kasvomaskeja asiakkaille. WC-tiloissa käsien kuivaamista varten löytyi paperisia käsipyyhkeitä.

Buffetravintolassa asiakas sai puolestaan laittaa käsiinsä suojahanskat, jolloin buffetruoan ottimiin tarttuminen oli paljon hygieenisempää.

Eckerö buffet syksyllä 2020
Eckerö buffet syksyllä 2020

Mereltä kaupunkiin

M/S Finlandian buffetin teemana oli syyskuussa Mereltä kaupunkiin ja valikoimasta löytyi mm. Skånen perunaa, paahdettuja juureksia, aurajuustopunajuuria, juustopiirasta sekä kirjolohta, äyriäisiä ja fenkoli-voikastiketta. Näet koko menun oheisella videolla.

Kaikkien ruokien gluteenittomuus ja laktoosittomuus oli selkeästi merkitty ja lisäksi gluteenittomia leipiä ynnä muuta gluteenitonta höystettä löytyi myös erilliseltä tarjoilupöydältä. Jälkiruokapöytä tarjosi puolestaan mm. suklaamoussea, suolapähkinää ja kinuskia, lakkapannacottaa, puolukkaparfaita karamellisiirapilla sekä aina-niin-herkullista vaniljajäätelöä kinuskikastikkeella.

Eckerö Buffetin menuu vaihtuu kuusi kertaa vuodessa ja tämän vuoden teemoina on jäljellä vielä loka-marraskuun riistaviikot ja marras-joulukuun juhlapöytä.

Viime vuonna Eckerö Line palkittiin eniten luomun käyttöä lisänneenä yrityksenä Luomu SM -kilpailussa. Luomun käyttömäärä m/s Finlandialla oli noussut 70% vuoden 2018 aikana. Tämä kuudetta kertaa järjestetty kilpailu on osa Portaat luomuun -ohjelmaa, jonka tarkoitus on edistää luomun käyttöä ravintolapalveluissa. Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymään kuuluva EkoCentria -asiantuntijatiimi. Ja vaikken buffetista vihreitä luomuleimoja bongannutkaan, on laivalla tarjottava suodatinkahvi luomua, ja sen lisäksi aamiaiseksi keitetään luomupuuroa ja tarjotaan luomuruisleipää.

Eckerö Line hytti
Eckerö Line hytti

Tuore tieto syyskuun lopulta kuitenkin kertoo, että Eckerön buffet on suljettu lokakuulta 2020, mutta mm. luomupuuroa laivalta silti löytyy. On hyvä tietää, että vaikka Viron suuntaan onkin tällä hetkellä muuttuvia vapaa-ajan matkustusrajoituksia ja karanteenivaatimuksia, pääsee Eckerö Linen laivalla nauttimaan merimaisemista ikkunapöydän ääressä myös päiväristeilyn muodossa. Tällaiseen päiväristeilyyn ei liity maihinnousua Tallinnassa eikä täten myöskään karanteenivaatimuksia. Lisäksi myös oma hytti takaa turvallisen rauhan laivamatkan aikana.

Oheiselta videolta näet, millainen tavanomainen hytti m/s Finlandialla on, millainen oli Mereltä kaupunkiin -teemabuffet syksyllä 2020 ja miten mainiolta näyttääkään m/s Finlandian esiintymislava, jonka takaa merelliset maisemat mukavasti pilkottavat pitäen katsojan menossa mukana.

Lue myös INDIVUE – Matka Eurooppaan – teos sisältää autenttisia valokuvia ja matkavinkkejä niin Suomeen kuin Eurooppaankin.

Lisää Tallinna-aiheisia postauksia voit myös lukea suoraan täällä!

Voit lukea tämän postauksen Eckerö Linesta myös englanniksi!