Kategoriat
blogiyhteistyö Tallinna video

Prangli – paratiisisaari Virossa

Tämänpäiväinen videoni kertoo hauskasta rekkamatkasta virolaisella Pranglin saarella, joka on lähimpänä Tallinnaa sijaitseva saari.

Blogiyhteistyö: Matkan tarjosivat Visit Estonia, Visit Tallinn, Tallink | Silja Line, Eckerö Line ja Viking Line 

Tämänpäiväinen videoni kertoo rekkamatkasta virolaisella Pranglin saarella, joka on yksi Tallinnan edustan kolmesta saaresta ja sijaitsee niistä lähimpänä Tallinnan kaupunkia.

Pranglin saarelle (6,44 km2) pääsee Wranglön lautalla, joka lähtee Leepneemen satamasta, ja lauttamatka kestää noin tunnin verran. Leepneemen satama sijaitsee puolestaan vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.

Tallinnan keskustasta kulkee bussi 1A Viimsin keskustaan, joka on kuin pieni kaupunki, verrattavissa Suomen Espooseen. Viimsin keskustasta pääsee puolestaan V1 paikallisbussilla Leepneemen pikkusatamaan, josta Wranglö-lautta kulkee saarelle kesäaikaan kahdesta kolmeen kertaa päivässä. Meno-paluumatka lautalla maksaa 12e. Lautan siisteissä sisätiloissa on mukavat istuimet ja tv, joten jos sää ei salli kannella istumista, taittuu matka myös mukavasti sateelta suojassa.

Pranglin saarella käyvät myös mm. omatoimiveneilijät Suomesta, sillä etäisyys Suomeen on vain n. 70km. Omatoimipatikoija pääsee puolestaan Tallinnasta julkisilla kulkuneuvoillakin Leepneemen satamaan, mutta satama voi silti olla budjettimatkaajalle hieman hankala tavoittaa. Hyvä vaihtoehto on suoristaa mutkat ja mennä Leepneemeen joko taksilla tai hankkia järjestetty matka Prangliin, jolloin matkanjärjestäjät huolehtivat kaikesta. Prangli Travelsin sivuilta löydät kaiken oleellisen informaation Pranglin matkailuun liittyen.

Näkymä Kelnasen satamasta Pranglin saarella ja horisontissa Tallinna
Näkymä Kelnasen satamasta Pranglin saarella, horisontissa Tallinna

On hyvä tiedostaa, kuten videoltakin näet – että vaikka sää olisi mentäessä mitä kaunein ja aurinkoisin, voi taivaalla tapahtua täyskäännös tuuliseen ja sateiseen hyvinkin nopeasti, mistä tietysti sääennustukset osannevat useimmiten etukäteen varoittaa.

Se, mitä oheinen video ei kerro, on, että jos matkasi tapahtuu reittiliikenteen aikataulujen ulkopuolella pienempikokoisella Helge-veneellä, joka tilauksesta kulkee saaren ja rannikon väliä, on paatin sisätiloissa hyvä varautua lukuisiin hämähäkkeihin, eläviin ja kuolleisiin, sekä hämähäkkien pesiin. Kaupunkilaisia tämä voi järkyttää.

Video paljastaa myös, että Pranglin saarella on upea, monin paikoin lähes koskematon luonto. Kauniita rantoja, rantaniittyjä, komeita mäntymetsiä ja paljon raitista meri-ilmaa. Voit vuokrata sataman nurkilta polkupyörän ja katsastaa itse saaren nähtävyydet ja luonnon, ja majoittua yöksi joko leirintäalueella teltassa tai ruohokattoisen pikkumökin suojassa. En tiedä, kuinka paljon turisteja kesäisin saarella käy, mutta syyskuun alussa näin vain vajaat kolmekymmentä turistia, ja luonnonrauha oli käsin kosketeltavaa. Prangli ei ole massaturismikohde.

Jos päätät valita opastetun rekkaretken vanhalla neuvostoajan rekka-autolla vuokrapyörän sijaan, pääset kuulemaan sujuvalla suomenkielellä kuskin kertomana hauskoja tarinoita Pranglin historiasta, sen yli 600v. vanhasta kulttuurista, sekä sen rakennetuista nähtävyyksistä, kuten kirkosta, kahdesta hautuumaasta ja luonnollisesta maakaasulähteestä, jonka tulessa retkeilijä voi vaikka keittää kahvit tai paistaa lättyjä. Lisäksi –

Huom. seuraava kappale sisältää juonipaljastuksen - älä lue, jos suunnittelet opastettua rekka-ajelua Pranglin saarella -

Pranglin rekkakiertoajelu vie sinut myös varoittamatta mereen. Kyllä, luit aivan oikein – autolla mereen. Ja jos haluat kokea tämän ”todellisuus on tarua ihmeellisempi” -efektin, niin kannattaa istua kasvot menosuuntaan päin. On nimittäin niin, että kun kauniin metsäetapin jälkeen näet yllättäen autotien urien johtavan suoraan mereen ja kuski vain körröttelee päättäväisesti sinä ja matkakumppanisi kyydissään kohti meren aaltoja, meinaa siinä Linnanmäki jäädä kakkoseksi. Meressä ajetaan kauan, eikä sinulle edes kerrota, kuinka kauan, kuinka syvälle, tai jaksaako pieni neuvostoajan rekka edes kulkea veden keskellä täydellä matkustajalastilla, vai joutuvatko matkustajat kenties hyppäämään alas työntämään rekan rantaan ennen nousuveden tuloa…

Pranglin knoppeja

Pranglin saaren korkein kohta on 8 metriä merenpinnan yläpuolella ja se on yksityisaluetta. Kukkulaan on kuulemma haudattu merirosvojen kulta-aarre. Pranglin saarella asuu vakituisesti n. 70 asukasta ja sen koulussa on tällä hetkellä 7 opettajaa ja viisi oppilasta. Saarelta löytyy mm. yksi kauppa sekä kaksi ravintolaa, jotka molemmat terasseineen sijaitsevat meren rannalla ja toinen niistä jo heti satamassa. Satamasta kauempana sijaitseva ravintola, Saare resto -niminen, valmistaa kokemukseni mukaan erittäin maistuvaa lohta mantelikuorrutteella ja jälkiruoaksi löytyy mm. kakkua tai mukavan makea ja värikäs sorbetti. Molemmat ravintolat ovat auki turistikaudella ja tilauksesta.

Suomalaisittain mielenkiintoista muuten, että Pranglin vuonna 1848 rakennetun kirkon kivet ovat kotoisin Sipoonrannasta ja että Pranglin ensimmäinen suomalaisturisti – se suuri jääkauden jälkeinen kalliokivi – on yhä Pranglissa ja sinäkin voit nähdä sen. Reissu Pranglin saarelle on hyvä seikkailuhenkinen vaihtoehto esimerkiksi kahvilakierrokselle Tallinnassa, josta aiemmin kesällä kirjoitin.

Prangliminen tarkoittaa puolestaan viron kielellä päässälaskua kelloa vastaan. Jos aika ei ole puolellasi ja ehdit katsoa vain lyhyen videoni Pranglista, löydät sen Facebook-sivultani sekä seuraavasta –

Lue myös: Matka Viking XPRS:llä Helsingistä Tallinnaan

sekä nopea laivamatka Tallinnaan.

Voit lukea tämän postauksen Pranglista myös englanniksi.

Teos INDIVUE – Matka Eurooppaan kertoo lisää matkakokemuksia Euroopasta.

Kirjoittanut INDIVUE

Travel and art; blogging and photography, online since 2005

6 vastausta aiheeseen “Prangli – paratiisisaari Virossa”

Hyvä video päivästä, johon itsekkin osallistuin. Kun katsoin tuota, palautui monta tapahtumaa mieleen. Tässä muuten huomaa, miten eri aisoihin ”vaikuttajat” keskittyvät. Itse siis jäi jumiin enemmän saareen historiaan, kuin nykyisyyteen. Noh, olenkin tällainen historiafriikki, ja onneksi kaikille löytyy se oma lukijakuntansa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.