Mani Bhavan - Gandhi museo Mumbaissa
|

Mahatma Gandhi 150 vuotta

Yksi ensimmäisistä nähtävyyksistä Mumbaissa, joissa kävin, oli Mahatma Gandhin kotina vuosina 1917-1934 toiminut rakennus Mani Bhavan, joka on sittemmin muutettu Mahatma Gandhin elämästä kertovaksi museoksi.

Mainitsin Mani Bhavanista jo vuonna 2005, kun istuin Chatrapati Shivajin lentokentällä Mumbaissa kirjoittamassa ja bloggaamassa teille sillä ainoalla tietokoneella, joka Mumbain lentokentältä silloin löytyi. Älypuhelimia ja somea ei vuonna 2005 vielä ollut keksitty.

Muutaman päivän päästä, 2. lokakuuta 2018, koittaa intialaisen legendan Mahatma Gandhin 150-vuotis syntymäpäivä, ja se tarjoaa mitä mainioimman syyn blogata vihdoin myös kuvat Mani Bhavanista, Mumbaista, vuodelta 2005, osaksi teosta Matkaopus Intiaan.

Mani Bhavan - Gandhi museo Mumbaissa
Mani Bhavan – Gandhi museo Mumbaissa 
Mani Bhavan - Gandhi museo Mumbaissa vuonna 2005
Gandhi museota Mumbaissa vuonna 2005
Miniatyyrihahmoja Gandhi-museossa
Miniatyyrihahmoja Gandhi-museossa

GANDHI VUONNA 2018

Viimevuotisilta Helsingin kirjamessuilta tarttui mukaani klassikoksi mainostettu Unto Tähtisen kirjoittama ja Into Kustannus Oy:n kustantama 170-sivuinen taskupokkari nimeltään Gandhi ja sain vihdoin aikaa lukea sen. Alkuperäisteos on WSOY:n kustantama Mitä Gandhi todella sanoi.

Tuo kevyt taskupokkari oli mukava kantaa mukana, mutta kevyttä lukemista se ei ole, paitsi filosofian ystäville. Tämä Unto Tähtisen teos, joka käyttää lähteenään niin Mahatma Gandhin itsensä englanniksi kirjoittamia tekstejä kuin muiden Gandhista ja Gandhin ajatussuunnista kirjoittamia tekstejä, kokoaa ne yhteen helposti käsitettävällä tavalla. Puolen välin tienoilla kirjaa ei meinaa millään malttaa laskea käsistään, kun taas loppuun asti pääseminen ehtii jo kysyä kärsivällisyyttä.
Suosittelen silti ehdottomasti kyseistä teosta kaikille, joita Gandhin ajatusmaailma kiinnostaa.

Kirja käy läpi Gandhin elämänvaiheet, sekä mm. Gandhin ajatuksia uskonnosta, totuudesta, moraalista, karmasta, väkivallasta sekä yhteiskunnasta.

Väkivaltaa käsittelevässä kappaleessa Gandhin sanotaan kiinnittävän huomiota siihen tosiasiaan, että vaikka ei-väkivalta on elämässä yleisempää kuin väkivalta, me otamme väkivallan paremmin huomioon. ”Sadat kansat elävät rauhassa, mutta historia ei ota tätä tosiseikkaa huomioon. Historia on todella jokaisen häiriön muistiinmerkintää…”

Yllättäen myös Indivuessa tämä tosiseikka on huomattu –

Vuonna 2009 saimme lukea peräti kaksi hyvää uutista Intiasta suomeksi, niinkuin Indivue bloggasi.
Vuonna 2013 tahti oli jo peräti kokonaiset kaksi hyvää uutista Intiasta puolessa vuodessa.

Vuonna 2018 saamme lukea hyvät ja huonot otsikot, mutta koko jutun vain, jos maksamme lehden tilausmaksun.
Ja ne, jotka kirjoittavat kauniisti pöytälaatikkoonsa tai eetteriin, kuten bloggaajat, miettivät yhä, mistä särvintä leipänsä päälle.

Makrokuva teoksesta Unto Tähtinen: Gandhi; Into Kustannus Oy
Makrokuva teoksesta Unto Tähtinen: Gandhi; Into Kustannus Oy

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *