Matkalippu Bollywoodiin (LIKE-kustannus); Kirja-arvio

(Mainos: Postaus tehty vastineeksi arvostelukappaleesta, jonka antoi kirjailija itse.)


Anna Pesonen-Smithilta ilmestyi vuonna 2018 hänen esikoisteoksensa Matkalippu Bollywoodiin, joka oli helppolukuinen ja hyvin kirjoitettu kirja. Sen luki kannesta kanteen 24 tunnissa. Kirjan kansikuva oli mainio ja sivujen paperi miellyttävän tuntuista, mutta kirja itsessään ei sisältänyt yhtään valokuvia, mikä etäännytti lukijaa ilmeisen elämänkerrallisesta teoksesta. 
Teoksessa ei myöskään ollut yhtään kirjoitusvirheitä, toisin kuin parissakin muussa viimeaikoina lukemassani suomenkielisessä kirjassa.
Matkalippu Bollywoodiin muistutti siis tositapahtumiin perustuvaa päiväkirjaa kertoen tarinan rohkeasta nuoresta suomalaisesta naisesta, joka päättää lähteä Intiaan ja siellä yliopistoon tekemään opinnäytetyötä intialaisesta elokuvasta. Linkedin profiilissa tämä teos varmasti jyräisi originaalisuudellaan muut heti alleen hashtagein #nainen #länsimainen #YksinIntiassa #Bollywood ja #yliopisto, paitsi etten tiedä käytetäänkö siellä hashtageja.

Kirja kertoi samalla myös soolonaisen matkailusta Intiassa, ja Suomessakin, juuri sellaisena kuin se on, ja liikenneonnettomuudet kirjassa yllättivät ja järkyttivät, kuuluen kuitenkin samalla kirjan parhaiten kirjoitettuihin sivuihin.
Vaan olipa mukavaa lukea Intiasta suomeksi, vaikkakin kirja puhui ja perkasi auki intialaista kulttuuria olettaen, ettei lukija tiedä siitä yhtikäs mitään, ollen juuri tämän vuoksi hieman töksähtelevä intialaista kulttuuria tuntevalle. Onneksi kirja kertoi myös Kalkutan ja Keralan osavaltioista, jotka ainakin minulle olivat vieraampia. Pakistan ja Nepal olivat puolestaan oma tuntematon ja piristävä lukunsa tässä kirjassa.
Matkalippu Bollywoodiin -teos väitti, ettei Goassa voi kohdata todellista Intiaa, ja siinä asiassa jouduin kyllä olemaan eri mieltä, sillä intialaiset turistit Goassa kertovat tahtomattaankin hyvin paljon Intiasta itsestään ja samoin intialaiset tv-kanavat. Jos taas lähtee Goan rannoilta pitkälle sisämaahan, löytyy sieltä vielä lähes koskematonta luontoa ja turisteista tietämättömiä kyliä. Tai löytyi ainakin muutama vuosi sitten.
Bollywood-elokuvien osalta uutena tietona minulle kirjassa tuli se, että Bollywood-tuotannon vankistumiseen ovat vaikuttaneet 1990-luvulta alkaen NRI:t elokuvateollisuutta rahoittamalla. Ennen 1990-lukua Bollywood-nimitystä oltiin käytetty vielä satunnaisesti, ja dokumenttien perusteella Bollywood-nimen juuret löytyvät Kolkatasta, kertoi kirja.

Tämä selittänee siis sen, miksi eräät intialaisen hindinkielisen elokuvateollisuuden tähdet eivät halua puhua Bollywoodista vaan hindi cinemasta.
Kirjan lopussa oli mainittu kirjallinen lähdeluettelo, mutta koskapa kirjan nimi oli Matkalippu Bollywoodiin, ja kirjan sivut vilisivät elokuvia, jäin kaipaamaan myös elokuvallista viiteluetteloa.
Ja kun sitä ei ollut, niin kasasin sen kirjasta tähän oheen.
Ja vielä – jos elokuvasta on kirjoitettu arvio tai muuta mukavaa siihen liittyvää Indivuen blogissa, niin löydät sen helposti elokuvan nimilinkistä!

Anna Pesonen-Smith: Matkalippu Bollywoodiin; LIKE 2018


Kirjassa Matkalippu Bollywoodiin – Anna Pesonen-Smith (LIKE-kustannus) mainitut elokuvat ja dokumentit ohjaajineen

Saturday night fever 1977
Split wide open (1999) – Dev Benegal 
The beach (2000) – Danny Boyle
Vuosi nuoruudestani (1999) – James Mangold 
American beauty (1999) – Sam Mendes 
Chori Chori Sapno Mein
Ajantrik – Ritwik Ghatak, Bengaliksi 1958
Deewaar (1975) – Yash Chopra
Chori chori chupke chupke (2001)
Dil Se (1998)
Mother India (1957) – Mehboob Khan
Tuulen viemää
Manthan (1977) – Shyam Benegal 
Karma (1933)
Chameli (2003)
Kaima – Jhumpa Lahiri (kirja 2003)
Kal Ho Naa Ho  (2003)
Salaam Bombay – Mira Nair (1988)
Socha Na Tha – Imtiaz Ali (2005)
Jab We Met – Imtiaz Ali (2007)
Three Idiots (2009)
Ra.One (2011)
Shri Krishna Janma (1918)
Kaliya Mardan (1919)
Zanjeer – Prakash Mehra  (1973)
Sholay – Ramesh Sippy  (1975)
Deewaar – Yash Chopra (1975)
Devdas – Sanjay Leela Bhansali (2002)
Devdas – P.C. Barua (1936)
Devdas – Bimal Roy (1955)
Dev.D – Anurag Kashyap (2009)
Don (1978)
Toofani Tarzan (1937)
Kahaani (2012)
Bobby Jasoos (2014)
Pakeezah (1972)
Chal Mere Bhai – David Dhawan
American Beauty (2000)
Dhoom 2 (2006)
Ki & Ka (2015)
The Cinema Traveller (2016)
Salim Baba (2007)
Water (2005) – Deepa Mehta
Fire (1996) – Deepa Mehta
1947: Earth (1998) – Deepa Mehta
Mrityudand (1997) – Prakash Jha
Ankur 1974 – Shyam Benegal
Manthan 1976 – Shyam Benegal
English, August 1995 – Dev Benegal
Namesake 2006 – Mira Nair
Tien laulu 1955 – Satyajit Ray
Voittamaton 1956 – Satyajit Ray
Apun maailma 1959 – Satyajit Ray
One day from a Hangman’s life (2005) – Joshy Joseph
Journeying with Mahasweta Devi (2009) – Joshy Joseph
Bilal (2008) – Sourav Sarang
Linnut – Hitchcock
Night and Fog (1956) – Alais Resnais
The hour of the Furnace (1968)
Matti (2006)
Eläville ja kuolleille (2005)
Pelikaanimies (2004)
Äideistä parhain (2005)
Juana Had Hair of Goldin (2006) – Luis Fernando Botti
Breathless 1960 – Jean-Luc Godard
Devi (1960)
Charulata – The Lonely Wife (1964)
The Home and the World (1984)
Bilaspurin naiset (1997) – Prakash Jha
Bandit Queen (1994) – Shekhar Kapoor
Cloud Capped Star (1960) – Ritwik Ghatak
River called Titas (1973) – Ritwik Ghatak
Nagarik (1952) – Ritwik Ghatak
Naisia hermoromahduksen partaalla (1988) – Pedro Almodóvar
Lakshmi ja minä (2007) – Nishtha Jain
Bhuvan Some (1969) – Mrinal Sen
Yön sisaret (1983) – Pedro Almodóvar
Wagah (2009) – Supriyo Sen
Mumbai Matinee (2003)
Gandhi to Hitler (2011)
Sthaniya Sambaad (2010) 
Gulliverin seikkailut (2010)
Gunday (2014)
Pink (2016)
Phoolan Devi, Bandit Queen (1994)
Shamitabh (2015)
India’s Daughter (2015)
Mietin kauan, kuinka kirjoittaa kirjasta Matkalippu Bollywoodiin välttäen tautologiaa,
kun teoksen nimi oli lähes identtinen oman teokseni Matkaopus Bollywoodiin kanssa.
Eivätkä samankaltaisuudet jääneet ainoastaan sukupuoleen tai kirjan nimeen, sillä kirjailija kertoi kirjassaan mm. katsoneensa ensimmäisen Suomessakin osittain kuvatun Bollywood-elokuvan Shamitabh Intiassa kolkatalaisessa elokuvateatterissa vuonna 2015, samoihin aikoihin kun itse puolestani istuin katsomassa sitä Intiassa goalaisessa elokuvateatterissa.
Oli miten oli, suomalaisen yliopiston penkillä istuminen on varmasti helpompaa kuin intialaisen, minkä vuoksi täytyy nostaa hattua ja jakaa kiitosta Anna Pesonen-Smithin urakalle. Lopuksi haluan vielä siteerata kirjassa esiintynyttä päiväkirjamerkintää, jonka tiedän kertovan sellaisesta suuresta ja hurmoksellista tunteesta, jota väistämättä jää kaipaamaan se, joka sen saa kokea, nimittäin:
”Suurinta vapautta on olla vapaa Intiassa.”
Löydä Matkalippu Bollywoodiin LIKE:n sivuilta!

Vastauksesi