Matka Krakovaan, Puolaan – päivä 1
Kesäaamu alkoi poikkeuksellisen aikaisella herätyksellä. Aurinko oli vasta nousemassa, kun olin jo tilannut Uberin ja suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Lentokentällä meno oli yllättävän vilkasta. Muistan vielä hyvin parin vuoden takaisen varhaisaamun lennon, jolloin matkustajat lepäsivät lentoaseman penkeillä vaakatasossa tai nukkuivat odottaessaan aamun ensimmäistä lähtöä. Tällä kertaa Helsinki-Vantaan terminaali oli kuitenkin täynnä elämää jo varhain aamulla.
Ennen koneeseen nousua söin kahvilassa kevyen aamupalan – chiapudding-vanukkaan – ja sen jälkeen lyhyt bussikuljetus vei meidät matkustajat terminaalista hieman kauempana odottaneelle Finnairin lentokoneelle.
Lento Krakovaan sujui miellyttävästi ja kesti vain noin tunnin ja 40 minuuttia. Lennon aikana Finnair tarjosi matkustajilleen mustikkakeittoa ja juomavettä. Kuvasin ja fiilistelin jälleen koneen nousua ilmaan ja mieleeni tuli ajatus siitä, kuinka hienoa olisikaan nähdä lentoyhtiöiden tekevän enemmän yhteistyötä sisällöntuottajien kanssa. Esimerkiksi Finnair voisi tarjota avioksia jokaisesta Finnairin lentoa käsittelevästä laadukkaasta blogipostauksesta, YouTube-videosta tai IG reelsistä. Tai Finnairin asiakaspalvelun parantamisehdotuksesta. Saattaisin minäkin silloin päästä joskus vihdoin lentämään avioksilla business-luokassa. Monelle matkailualan sisällöntuottajalle ja videontekijälle tällainen yhteistyö mahdollistaisi entistä laadukkaamman ja monipuolisemman matkasisällön tuottamisen.
Mutta takaisin Krakovaan, jonne Finnairin kone laskeutui myös aamupala-aikaan – Kello Krakovassa kun oli tunnin vähemmän kuin Helsingissä. Johannes Paavali II:n kansainvälisellä lentoasemalla suunnistin uloskäynnin läheisyydessä sijaitsevalle paikallisbussipysäkille ja lähdin joukkoliikenteellä keskustaan, yhdellä vaihdolla.
Majoitus UNESCO:n maailmanperintökohteen sydämessä
Olin varannut ja maksanut viikoksi Airbnb-asunnon Krakovan vanhastakaupungista, joka kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Krakovan historiallinen keskusta oli lisätty maailmanperintölistalle jo vuonna 1978, ja se on ollut yksi aivan ensimmäisistä UNESCO-kohteista maailmassa. Vanhakaupunki on tunnettu erinomaisesti säilyneestä keskiaikaisesta kaupunkirakenteestaan, sekä historiallisista rakennuksista ja elävästä tunnelmasta. Ja kokemukseni siitä vahvisti tämän.
Asuntoni sijaitsi lähes tämän kaupungin kuuluisalta torin laidalla. Mutta koska sisäänkirjautumiseen oli vielä yli kuusi tuntia aikaa, jätin matkalaukkuni säilytykseen vastaanottoon ja lähdin saman tien tutustumaan tähän uuteen kaupunkiin. Vaikka aikainen aamuherätys hieman painoi, voitti uteliaisuus väsymyksen.
Myöhäinen aamiainen Bussolassa
Kuljin vehreän puiston halki ohitse Krakovan linnan ja löysin lopulta kahvilan aamupalaa varten. Kahvilan nimi oli Bussola, ja vaikka se oli tunnettu erikoiskahveistaan, ei oma americano-kahvini valitettavasti tehnyt suurta vaikutusta.
Sen sijaan aamiaiseksi tilaamani orientaali shakshuka oli minulle täysin uusi tuttavuus. Annos koostui mausteisessa tomaattikastikkeessa haudutetuista vihanneksista, joiden päälle oli rikottu kolme osittain löysäksi jätettyä kananmunaa. Päälle oli ripoteltu juustomurskaa ja tuoreet korianterinlehdet viimeistelivät annoksen raikkaalla aromillaan. Lisukkeena tarjoiltiin pyöreä, bagelia muistuttava vehnäleipä, jonka päällä oli paljon seesaminsiemeniä ja juomaksi valitsin suuren lasillisen tuorepuristettua appelsiinimehua.
Wawelin linna – Puolan kuninkaiden koti
Aamiaisen jälkeen suuntasin kohti yhtä Krakovan tunnetuimmista nähtävyyksistä, Wawelin kukkulalla sijaitsevaa Wawelin kuninkaanlinnaa (Wawel Royal Castle).
Aurinkoinen, puolipilvinen sää muistutti yllättävän paljon Suomen kesää. Lämpötila oli miellyttävä eikä helle ollut tukahduttava, joten kaupunkiin tutustuminen oli mukavaa.
Wawelin linna kohoaa Veiksel-joen rannalla korkealla kukkulalla ja on vuosisatojen ajan ollut Puolan kuninkaiden ja hallitsijoiden tärkein residenssi. Nykyisin linna toimii museona, jossa voi tutustua kuninkaallisiin saleihin, taidekokoelmiin ja historiallisiin esineisiin. Tällä kertaa minä päätin kiertää linnan ympäri ulkokautta.
Punatiilisten muurien sisäpuolella sijaitsi myös vaikuttava Wawelin katedraali, jossa monet Puolan kuninkaat kruunattiin ja haudattiin. Katedraali on yksi maan tärkeimmistä kirkoista ja merkittävä osa Puolan historiaa. Linnakompleksiin kuului lisäksi useita sisäpihoja, museoita ja hallintorakennuksia. Näkymät joelle ja vastarannalle olivat miellyttävän leppoisat. Ja kuten jälkeenpäin sain huomata – kannatti myöhemmin kävellä myös vastarannalle ihastelemaan linnaa ja sen heijastuksia vedessä, jossa joutsenpari ui. Siitä näkymästä sai ihan valokuvanäyttelyn arvoisen kuvan.
Tulta syöksevä Wawelin lohikäärme
Linnan juurella odotti yksi Krakovan tunnetuimmista symboleista – Wawelin lohikäärmeen patsas (Smok Wawelski). Tuo pronssinen lohikäärmepatsas syöksi oikeaa tulta muutamien minuuttien välein, ja se keräsi paikalle jatkuvasti uusia katsojia.
Legendan mukaan lohikäärme asui aikanaan linnan alla olevassa luolassa ja terrorisoi kaupunkia, kunnes nuori suutari onnistui kukistamaan sen oveluudellaan. Tarina kuuluu olennaisena osana Krakovan historiaan ja on erityisesti lasten suosikki.
Linnan asfalttihelmassa näkyi julkkisten kädenjälkiä
Kävellessäni linnaa ympäri jalkakäytävää pitkin, huomasin yhtäkkiä asfaltissa pronssisia kädenjälkiä, Hollywoodin Walk of Fame -tyyliin. Nuo kädenjäljet kuuluivat eri alojen kansainvälisesti tunnetuille kulttuurivaikuttajille.
Mukana olivat muun muassa puolalais-ranskalainen elokuvaohjaaja Roman Polanski, Oscar-palkittu uusiseelantilainen ohjaaja Jane Campion, ranskalainen elokuvaohjaaja Luc Besson sekä yksi Intian tunnetuimmista näyttelijöistä, Amitabh Bachchan, joka oli jättänyt kädenjälkensä Krakovaan vuonna 2011. Bollywood-supertähden kädenjäljet olivat yllättävä, mutta mielenkiintoinen löytö. Kyllähän sen tiesin, että Puolassa on Bollywood-elokuvia kuvattu.
Krakovan kuuluisa kauppatori Rynek Główny
Linnakierroksen jälkeen palasin vanhakaupungin sydämeen, Rynek Głównylle, joka on yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista toreista. Laaja aukio kuhisi elämää, katumuusikoita, turisteja, hevosvaunuja ja häkellyttävän paljon puluja.
Torin keskellä kohosi historiallinen Sukiennice, vanha Verkahalli eli kangashalli, jossa nykyisin toimii kymmeniä matkamuisto-, koru-, käsityö- ja meripihkakauppoja. Tuo rakennus on palvellut kauppiaita jo keskiajalta lähtien.
Torin laidalla kohoava Pyhän Marian kirkko (St. Mary’s Basilica) on yksi Krakovan tunnetuimmista maamerkeistä. Joka tasatunti tuon kirkon korkeasta tornista soitetaan kuuluisa Hejnał Mariacki -torvisävelmä. Torvensoittajan sävel katkeaa kuitenkin yllättäen kesken kaiken muistutuksena vanhasta legendasta, jonka mukaan silloinen vartija sai nuolen kurkkuunsa varoittaessaan kaupunkia hyökkäyksestä. Torven soiton jälkeen torvensoittaja vilkuttaa tornin ikkunasta yleisölle. Joka tunti soiva torven ääni tuli varsin tutuksi viikonmittaisella matkallani, kun yövyin torin laidalla. Melkein jäin sitä kaipaamaan.
Ensimmäinen ilta Krakovassa ja Zayka-ravintola
Airbnb-asuntoni osoittautui juuri sellaiseksi kuin olin toivonut: pieni mutta erittäin siisti yksiö, jossa oli oma keittiö. Ainut mutta oli suihkunurkan liukuovet, joiden välistä ei lihava henkilö olisi mahtunut kulkemaan. En voinut olla pohtimatta, miten airbnb mahtaisi kohdella sellaista tapausta, jossa majoituksen jo maksanut asiakas ei mahtuisikaan asuntonsa suihkuun, ja joutuisi vaihtamaan asuntoa sen vuoksi.
Levättyäni kämpillä pari tuntia lähdin vielä illalla uudelleen tutkimaan vanhaakaupunkia sekä etsimään sopivaa illallispaikkaa. Valintani osui pohjoisintialaiseen Zayka-ravintolaan.
Zayka-ravintolan sisustus oli melko vaatimaton, mutta ilmastointi teki ruokailusta miellyttävän. Se oli ratkaiseva etu verrattuna toiseen suosittuun intialaiseen ravintolaan, jonka ulkopuolella oli jonoa: Tuon täpötäyden ravintolan sisällä lämpötila tuntui tukahduttavalta, joten en jäänyt jonon jatkoksi. Onneksi minulla ei ollut sinne myöskään pöytävarausta, niinkuin esim. Lontoossa tuntui aina tarvitsevan.
Maistoin ravintolassa Chicken Tikka Masalaa, Aloo Gobi Mataria, Kadai Paneeria (medium spice) sekä raikkaan Nimbu Paanin tuoreella mintulla.
Kana, kukkakaali ja juoma olivat erinomaisia. Sen sijaan Kadai Paneer jätti toivomisen varaa, sillä paneer-juusto oli yllättävän mautonta eikä vastannut millään tavoin odotuksiani. Itse asiassa tätä paneer-ateriaa oli edeltänyt pari kolme mautonta paneer-ateriaa Suomen intialaisissa ja nepalilaisissa ravintoloissa ja olin jo valmis luopumaan paneerjuuston syömisestä Euroopassa täysin. Otin kuitenkin myöhemmin, toisena päivänä Krakovassa, riskillä vielä toisen paneer-aterian toisessa ravintolassa. Ja siitä, mitä sen kanssa kävi, kerron ehkä myöhemmin. Tilaa siis blogini sivun alalaidasta, niin pääset kuulemaan, jos olet juuston ystävä.
Kesäilta Krakovan torilla
Kun poistuin ravintolasta, oli ilta alkanut jo hiljalleen hämärtyä. Krakovan torilla piisasi kuitenkin edelleen elämää. Keskellä toria sijaitsevan Adam Mickiewiczin patsaan ympärille oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä tanssimaan vanhojen discohittien tahdissa.
Jäin hetkeksi seuraamaan tätä iloista tunnelmaa ja kuvasin tapahtumaa kamerallani. Se oli mainio päätös ensimmäiselle päivälleni Krakovassa.
Lopulta palasin Airbnb-asunnolleni nukkumaan. Seuraavan aamun herätys oli jälleen aikainen, sillä edessä oli yksi koko matkani vaikuttavimmista vierailuista – retki Auschwitz-Birkenaun muistomerkille ja museoon.
Lue myös hyvä hotellikokemus Gdañskissa sekä muita matkakokemuksia Euroopasta! Tilaa blogini uutiskirje ja saat uudet postaukset sähköpostiisi!
