Makumuistoja Prahasta

Viime kesänä tutustuin prahalaiseen ruoka- ja makumaailmaan. Prahalaisen katukuvan näkyvimpinä ilmiöinä mieleeni jäivät lukuisat olutpubit terasseineen sekä tredlnik-kioskit lähes joka toisen kadun varrella.

Jono tredlnik-kioskille Prahassa
Jono tredlnik-kioskille Prahassa

Tredlnik on mukaanotettava makea jälkiruoka, joka valmistetaan kiepauttamalla vehnäinen munkkitaikinaa muistuttava aines paksun paistintikun ympärille. Sen jälkeen tredlniktaikinan päälle laitetaan runsaasti sokeria ja taikinatankoa grillataan hiilillä, kunnes se ruskistuu syötävän kypsäksi. Kun taikinatuutti on kypsä, täytetään se asiakkaan tilaamilla ainesosilla.

Tavanomaisimmat tredlnikin täytteet ovat suklaakastike, kermavaahto ja mansikat tai vaniljajäätelö tuoreiden mansikoiden kera. Kokeilin yleisimpiä vaihtoehtoja ja päädyin suosittelemaan hintavinta tredlnikversiota, josta löytyvät kaikki mahdolliset täytteet, eli suklaakastike ynnä mansikat ja vaniljajäätelö. Kermavaahto kun ei ollut minun makuuni.

Tredlnik-kioskit Prahassa grillihiilloksineen ovat kesäisin kuumia, mutta suosittuja paikkoja. Tunnettujen nähtävyyksien luona, kuten Charles Bridgen tuntumassa, on kioskeihin pitkä jono turisteja, mutta tuotteen laatukin hyvä. Ja vaikkei tredlnikiä voikaan terveelliseksi mainostaa, pitää se kuitenkin nälän pitkään poissa.

Tshekkiläinen redlnik suklaalla, mansikoilla ja jäätelöllä
On yllättävää, miten paljon ihania tuoreita mansikoita mahtuukaan yhden tredlnikin sisään.

Prahan pubeissa ei tullut kierreltyä, mutta mukavan kahvilan löysin. Cafe & Club Míšeñská oli kierrätetyiltä näyttävillä huonekaluilla sekä elävillä huonekasveilla sisustettu kahvilabaari kivitalon pienellä sisäpihalla. Baaritiski ja muutama istuinpaikka löytyivät ihan oikeistakin sisätiloista, samoin kuin siisti unisex wc-tila. Sateen yllättäessä, kun varjot eivät enää pitäneet vettä, pystyi siirtymään sisemmälle käytävään, josta löytyi mm. kirjahylly täynnä luettavaa.

Cafe & Club Míšeñská Prahassa
Cafe & Club Míšeñská Prahassa
Tsekkiläinen sitruunalimonadi
Sitruunalimonadi
Tsekkiläinen vadelmalimonadi
Vadelmalimonadi

Vaikka Míšeñskássa tarjoiltiin myös alkoholia ja drinkkejä, niin kyseinen kahvila soveltui hyvin myös perheellisille ainakin iltapäiväaikaan, sillä alkoholin käyttö oli hillittyä. Tupakoitsijoille oli oma nurkka, mikä ei tosin savua pitänyt.

Míšeñskán parhainta antia olivat heidän vadelma- ja mustikkalimonadinsa, jotka olivat kerrassaan huikea vaihtoehto tsekkiläisille oluille. Tee puolestaan tarjoiltiin tyylikkäästi pienen keksin kera, kuten oheisesta kuvasta voit nähdä.

Tsekkiläisen Misenska-kahvilan sisustusta
Míšeñskán sisustusta
Tee tarjoiltuna tsekkiläisittäin
Tee tsekkiläisittäin

Míšeñskássa tuntui olevan enemmän paikallisia kuin turisteja ja suojatulla sijainnillaan se tarjosi hyvän levähdyspaikan niin helteeltä kuin turistimassalta. Menisin varmasti toistekin, jos nurkilla liikkuisin. Eli Charles Bridgen lähettyvillä.

Turisteja ja pubeja Prahan katukuvassa
Turisteja ja pubeja Prahan katukuvassa

Oman prahalaisen hotellini aamiaisbuffetista löytyi myös tsekkiläistä vadelmalimonadia, johon olin tykästynyt. Matkan jälkeen kotonani yritin improvisoida ja valmistaa myös kyseistä marjalimonadia, mutta huonolla menestyksellä, joten ei siitä sen enempää

Gluteenittomuus Prahassa oli, jossei nyt tabu, niin ainakin vielä paljolti tuntematon käsite. Hotellilleni järjestyi kuitenkin jopa gluteenittomia leivoksia, joiden nimi ja ainesosat jäivät pimentoon, mutta jotka olivat niin suussasulavan makeita, että laitan niistä kuvallisen maininnan oheen. Sillä kukapa tietää – ehkä jonain päivänä Googlen kuvahaulla löytyy kyseisille leivoksille nimikin.

Vadelmalimonadia hotellin aamupalabuffetissa
Vadelmalimonadia ja jugurttia hotellin aamupalabuffetissa

Mutta ei ainostaan gluteenittomuus vaan myös kasvisruoka oli aikalailla tuntematonta Prahassa. Päätin kuitenkin, erinäisten nettioppaiden perusteella, kokeilla prahalaista vegaaniravintolaa, jonka löytyminen olikin sitten työn ja tuskan takana. Sain nimittäin kävellä pitkiä matkoja ylöspäin johdattavia pubien ja maatuskamyymälöiden koristelemia pikkukatuja, vaikka olin jo koko päivän ehtinyt Prahassa kierrellä. Ja kun sitten vihdoin näin haluamani vegeravintolan viirin ja pääsin kurkistamaan sisään kapeaan käytävään, loisti siellä vihreä liikennevalo, jonka jälkeen oli vielä kivuttava hankalan kapeita portaita pitkin ylempiin kerroksiin. Ei siis mikään iäkkäille suunniteltu ravintola.

Prahalaisen vegaaniravintolan sisustusta
Näkymä ulos vegeravintolasta
Vegaaninen Buddha bowl
Vegaaninen Buddha bowl

Olin haaveillut vegeravintolan kattoterassista, mutta tilaa ei ollut, vaan illallispöytä olisi pitänyt varata etukäteen. Sain pöydän kuitenkin avoimen ikkunan vierestä, jotten ihan kuumuuteen sisällä typertynyt.

Olin hieman pettynyt juotavaksi valitsemaani fritz-kolaan, enkä valitettavasti saanut ainesosaluettelosta selvää, sillä se oli tsekin kielellä peitetty. Mutta epäilyttävältä se näytti, ja sillä tarkoitan kaukana luomusta olevaa.

Ravintolan menuussa itsessään ei ollut huikean paljon vaihtoehtoja, mutta tuttu ja turvallinen Buddha bowl löytyi ja lisäksi löytyi gluteeniton kasvishampurilainen.

Vaan koskapa olimme tshekissä, niin pitihän sitä sitten kokeilla jonkin perinteisen tshekkiläisen ruoan vegaaniversiota.

Tshekkiläisiä spessuja menuussa olivat perinteinen perunagulassi, joka oli muhennos perunoista, juureksista, sipulista, valkosipulista ja pippurista. Toinen vaihtoehto oli Svicková mykyjen kanssa, joka koostui pavuista, juureksista, tempehistä, kasvikermasta ja tarjoiltiin itsetehtyjen mykyjen ja karpalohillon kera. Kolmas kasvismukaelma tsekkiläisistä spesialiteeteista oli tomaattikastike, joka piti sisällään kikherne-quinoapyöryköitä tomaattikastikkeessa tarjoiltuna riisin tai mykyjen kera.

Lopputulos: Buddha bowl oli mauton kasvissyöjän unelma, jossa näytti olevan vain viipaloituja rehuja riisin kera lautaselle nätisti aseteltuna. Kasvishampurilainen puolestaan tuotiin piilotettuna salaatinlehtien alle, kuin viidakkoon ikään, ja maku puuttui tästä hampurilaisesta täysin. En pystynyt edes syömään sitä kokonaan. Ja se tsekkiläinen spesialiteetti toi melkein vedet silmiin, kun koko pitkän päivän oli turistina kävellyt ja pitkän odottamisen jälkeen illallispöytään tuotiin Svickován kaltainen soppa parin leipäviipaleen kera. Ja sillä olisi sitten pitänyt pärjätä seuraavaan aamiaiseen asti.

Tsekkiläisestä kasvisravintolasta jäi siis aika huonot muistot, mutta onneksi sentään paluumatka ravintolasta oli pelkkää pitkää alamäkeä.

Terasseja Prahan kesäisessä katukuvassa
Terasseja Prahan kesäisessä katukuvassa

Suht turvallinen vaihtoehto kasvissyöjälle ovat intialaiset ravintolat, eritoten jos maitotuotteet käyvät. Prahasta intialaisia ravintoloita löytyi mukava määrä, mitä en toisaalta ihmettele, sillä onhan siellä kuvattu muutamaa Bollywood-elokuvaakin, kuten Shah Rukh Khan -elokuvista Jab Harry Met Sejal ja Duplicate, Ranbir Kapoorin tähdittämä Rockstar, Hrithik Roshanin tähdittämä Bang Bang sekä Tabun tähdittämä Meenaxi.

Kirjoitin Prahan intialaisista ravintoloista aiemmin artikkelissa Intialainen ruoka ja ravintoloita Prahassa ja voit lukea siitä ohessa lisää. Vinkkinä kuitenkin, jos intialaisia ravintoloita vierastat, että pikaruokaa tarjoavan prahalaisen Fine dining fast food restaurant Bombay Expressin Paneer wrap voisi olla esimerkiksi oiva tapa aloittaa tutustuminen intialaisiin makuihin. Ainakin se pelasti kasvissyöjän Prahan reissun.

Onko sinulla hyviä maku- tai ruokavinkkejä Prahaan? Jos olet esim. kirjoittanut ja kuvannut Prahan ravintoloita, niin lisää artikkelilinkki vapaasti kommenttiosioon tämän tekstin alle!

Tämä artikkeli on osa teostani Matka Eurooppaan – voit lukea sen ohesta. Tilaamalla blogin saat tulevat artikkelit omaan sähköpostiisi!

Tietoa kirjoittajasta

INDIVUE

Blogging and photography; Travel and art, online since 2005

3 thoughts on “Makumuistoja Prahasta”

  1. Olen lähdössä Prahaan, joten pian pääsen tutustumaan noihin herkkuihin itsekin, jos nyt ylipäätään haluan herkutella. Pitäisi vissiin ruveta opettelemaan käsineiden käyttö, niin voisi niillä poimia likaisen geokätkön ja sitten riisua ne ja syödä jotain katuruokaa.

  2. Tuli ihan järkyttävä nälkä, ja arvaa alkoiko tehdä mieli trdlota! Söin noita syksyisellä Prahan reissuillani ja nälkä tosiaan lähti vähäksi aikaa. Mun lemppari oli nutella-kermavaahto-mansikka. Ai että! Kävin syömässä myös katukeittiöalueella, missä otin jonkun grillatun kanavartaan patongin sisällä. Ihan keskiverto eväs oli. Praha on kyllä yks mun lempikohteista Euroopassa 🙂

  3. Kiitos kommenteistanne. Tuollaisen trdlonhan voisi ehkä tehdä pullataikinasta kotiuunissakin, kun vain keksisi, minkä ympärille sen taikinan kiepauttaisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.